Olen nyt sitten ensi vuoden alusta alkaen Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja. Piirikokouksessa oli paikoin räväkkääkin keskustelua ja erittäin myönteinen tunnelma. Nyt aletaan tehdä asioita. Minulle piirin puheenjohtajuus on erittäin innostava tehtävä, jossa on paljon työtä. Tarkoituksena on käydä piirijärjestön toimintaa läpi kohta kohdalta ja saada viestintä, toimintakulttuuri ja ulospäin näkyminen uuteen uskoon, mutta se ei tietenkään tapahdu hetkessä. Tavoitteena on joka tapauksessa demokratisoida radikaalisti Vasemmistoliiton toiminta ensin Helsingissä, sitten koko maassa. Ja kun yksi puolue palauttaa yhteyden ihmisten ja päätöksenteon välille, se tulee korjaamaan hedelmää, minkä seurauksena koko politiikan on demokratisoiduttava. Nykyisin Suomen politiikka on jonkinlainen edustuksellisen demokratian himmeä heijastuma, jossa puolueet varovat erimielisyyttä ja vaihtoehtoja, ettei vain kansalaisten enemmistö hetkellisesti epäilisi niiden keikuttavan tätä muka uppoamisvaarassa olevaa venettämme. Siitä seuraa vaihtoehdottomuutta ja nykyistä, huonoa politiikkaa. Vasemmistoliiton on oltava vaihtoehto nykymenolle. Perussuomalaisethan ei sitä ole, sillä enimmäkseen heidän puheissaan ja teoissaan ei ole päätä eikä häntää. Maahanmuuttajista valheita latelevien rasistien siivellä ratsastaminen on vastenmielistä kansan kusettamista: on toki helppo uskoa että kaikki ongelmat johtuvat jostain yhdestä ihmisryhmästä, mutta sellainen ajattelu ei kyllä muuta yhtään mitään paremmaksi. Huonommaksi kylläkin.
Äänimääräni ja sukupuoleni takasivat minulle loistavat asemat, kun lautakuntapaikoista päätettiin. Vasemmistoliiton henkilöesityksessä olen kaupunkisuunnittelulautakunnassa eli niin sanotussa superlautakunnassa Silvia Modigin varajäsenenä. Se tulee teettämään paljon töitä: lautakunta kokoontuu viikoittain, ja asiaa riittää. Mutta se on tietenkin suoraan minun alaani ja odotan innolla pääseväni vaikuttamaan siihen, että Helsinkiä muokattaisiin kaupunkilaisille reippaasti nykyistä myönteisempään suuntaan. Odotan ensi vuotta todella intoa täynnä!
P.S. Sukupuoli auttoi minua siten, että melkein kaikissa valtuustoryhmissä on enemmän naisia kuin miehiä, VAS:llakin 5-2. Kun sitten isommat puolueet vaativat paljon naispaikkoja, VAS:lle jäi jaossa enemmän miespaikkoja. Niinpä olisin äänimääräni vuoksi päässyt joko varsinaiseksi tai varajäseneksi melkein kaikkiin lautakuntiin, joihin toivoin pääseväni. Sain erittäin painavan paikan. Suurkiitos vielä kerran kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni!
3 Comments
Jos nykyiset vasemmistonuoret jaksavat roikkua mukana siihen asti, kunnes änkyrät putoavat pois Vasemmistoliiton elimistä, niin kannatus kääntyy ensimmäistä kertaa nousuun, ehkä 10 vuoden sisällä. Täällä Turussa on jo annettu valtaa nuorille puolueen sisällä, ja siksi kannatus nousi kuntavaaleissa 600 äänellä. Ei haittaa vaikka käydään pohjalla kannatuslukemissa, jos aktiivien muodostama ydin pysyy elinvoimaisena. Pitäisi unohtaa gallupit ja oikeiston haltuunottama media. Vasemmistoliito voi saada kannatusta ihmisläheisellä tavalla: kabineteista kaduille jakamaan soppaa ja propagandaa kädestä käteen hitaasti mutta varmasti. Pienet toimintaryhmät ovat tehokkaita. Propagandaa, provosointia ja vastakkainasettelua pitää alkaa viljelemään lähiöihin ja sinne missä köyhät asuvat. Pitää analysoida nykyaikainen kapitalismi ja julistautua pienyrittäjien puolueeksi, oikeiston kylmä näkökulma yrittäjyyteen on haastettava inhimillisemmällä vaihtoehdolla. Pitää kertoa vasemmistolainen näkökulma yrittäjyyteen, ja miten heidän asemaansa parannetaan vasemmistolaisilla keinoilla.
Ps. Soppaa ja propagandaa pitää jakaa myös vaalien välillä, silloin kun muut puolueet eivät tee mitään.
Meillä Helsingissä nyt ei kyllä oikein sellaisia änkyröitä ole, ja ylipäänsäkään se ei ole yksinkertainen ikäkysymys.
Mutta juuri kuvaamiasi toimintatapoja pitää ottaa käyttöön ja on jo otettukin. Toimiva kontakti ihmisiin, muihinkin kuin vakikannattajiin voidaan luoda kärsivällisyydellä, ja muista puolueista pitää erottua edukseen. Poliittisesti se ei ole vaikeaa, mutta enemmän työtä on saada ihmisten tietoon edes jotain siitä, mitä eri puolueet siellä päätöksenteossa oikeasti tekevät. Siihen suuntaan kuitenkin mennään. Uskon että VAS:n kannatus nousee jo neljän vuoden päästä Helsingissä ihan näkyvästi, sillä meillä on väki innostunutta uudistamaan puoluetoimintaa, ja meillä on paljon eväitä alkaa toimia.