Meidän nimeämämme “lahtauslista” on nyt sitten joutunut ikään kuin epäsuosioon. Mutta sanan otti käyttöön vasemmistoliittolaisten ja vihreiden ja monien muiden lisäksi jopa Rkp:n Jan D. Oker-Blom. On oikein hyvä merkki, että tässä kaupungissa ei voi tehdä ihan mitä vain. Toivotaan, että ihmisen kannalta järkevät päätökset lisääntyisivät.
Olemme ihan viime viikkoina myös estäneet kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 8-0 lähiömäisten tornitalojen rakentamisen Leppäsuon tonttien päähän. Ajatus oli minun ja Silvian ja puhuimme muut puolueet siihen mukaan. Näiden lisäksi Hernesaaren osayleiskaavaan ei ole enää tulossa pitkälle merelle laitettavaa jättiristeilijälaituria vain siksi, että Helsingin Satama kustantaisi samalla helikopterikentän pitkän kannaksen päähän. Osayleiskaavassa laivat tullaan sijoittamaan vähän huomaamattomammin ja helikopterikentän tarvetta arvioidaan uudelleen sitten kun sitä erikseen ehdotetaan. Maisema Kaivarin suunnasta olisi pilaantunut, mutta yhteistuumin muiden puolueiden kanssa estimme tämän. Tuntuu hyvältä kun on saanut asioita aikaan.
Ja vielä pikkuisen lisää omakehua: ei mennyt ihan hukkaan huhkiminen Brasilian maattomien liikkeen MST:n eteen, kun saimme tilaa mm. Tv-Nyttissä Ylen radion ja parin lehden lisäksi. Näin tuloksellisia vaikuttamisviikkoja saisi olla enemmän!
4 Comments
Tarvitaan lisää korkeita taloja Helsinkiin. Nyt kantakeskustan asunnot maksaavat yli 8000 euroa neliöltä, vuokratonteilla tietysti vähemmän. Lahdessa hinta on reilut 2000 euroa neliöltä.
Ero selittyy ainoastaan sillä, että Helsingissä kaavoitus rajoittaa rakentamista niin paljon, että asuntoja ei liitä kaikille halukkaille. Siksi asumme niin kalliisti ja ahtaasti ja niin moni meistä ei edes voi asua keskustassa.
Keskusta-aluetta tulee myös laajentaa. Se ei kuitenkaan riitä, sillä tiiviimmällä alueella kannattaa rakentaa kauppoja paljon lähemmäksi ja kannattaa toteuttaa monia erikoispalveluita, joita muuten ei olisi lainkaan. Julkisten palvelujen lahtauslistatkin muuttuisivat tihentämislistoiksi. Ekologisesti useimpiin paikkoihin pääsisi hissillä tai kävellen.
Miksi ihmeessä haluatte lahdata korkeat talot Helsingin keskustaan? Esimerkiksi Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakennusneliöioikeuden kolminkertaistaminen olisi tuonut 2 miljoonaa kerrosneliötä asuinpinta-alaa lisää (eli asuntoja olisi 35000 asukkaalle enemmän) ja Helsinki olisi voinut saada rakennusoikeuksina n. 4 miljardia euroa (olettaen kantakaupungissa rakennusoikeudesta saatavan 2000€/k-m2).
Tuolla rahalla ja siitä saatavilla tuotoilla olisi maksettu monen opettajan, lastenhoitajan ja kirjastonhoitajan palkka ikuisiksi ajoiksi.
Lisäksi rohkea rakentaminen keskustassa alentaisi asuntojen hintoja tai vähintään hidastaisi asuntojen hintojen nousua, mikä parantaisi erityisesti pienituloisten asemaa.
Jatketaan vielä: Leppäsuon tonteille ei toki kannata rakentaa lähiömäisiä pistetaloja. Sen sijaan voisi rakentaa tiiviin ja korkean kaupunkimaisen (umpi)korttelin, jotta saadaan lisää asuntoja niitä tarvitseville.
Leppäsuon suunnitelmassa ongelmana oli nimen omaan lähiömäisyys, joka syntyy irrallisista pistetaloista. Ja jota Suomessa tuotetaan kovin paljon kaikkialle.
Vasemmistoliitto ei vastusta korkeita taloja keskustassa, mutta ylikorkeita itse vastustan, koska ne luovat yleensä huonoa, varjoisaa ja tuulista sekä autojen hallitsemaa kaupunkitilaa, jos jokaisen korkean talon alakerrassa on vielä sisäänmenoaukot parkkihalleihin. Niiden ympärille on vaikeaa tehdä toimivaa katutilaa.
Rakennusoikeuden kolminkertaistaminen merkitsee totaalisen erilaista kaupunkiympäristöä. Mitään muuta kuin hyvää kaupunkia emme saa mielestäni pyrkiä edistämään, joten aivan mielivaltaisesti ei taloja voi kasvattaa. Siitä olen samaa mieltä, että melkein kaikkialla tonttitehokkuus saisi olla suurempi kuin se nykysuunnitelmissa aina on. Kaavoituksessa olevat vanhat satama-alueet tulevat helpottamaan asuntopulaa, toivomme.