Vastasin Kaupunkimetsäliikkeen kyselyyn seuraavasti

1) Helsingin kaupunkimetsät ovat ainutlaatuisia luonto- ja virkistysalueita, joita ei tulisi tuhota rakentamisella tai liian rajuilla “hoitotoimenpiteillä”. Helsingin alueelta löytyy muuta rakennusmaata vielä kymmeniksi vuosiksi. Olisitko valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua?

• Helsingin jatkuva ja kova asuntopula helpottaa vähän, kun Sipoosta liitetyt maat (paitsi Sipoonkorven suojeltava alue) ja satama-alueet vapautuvat käyttöön ja toivottavasti Malmin lentokentän alue. Silti kaupunkirakennetta on syytä tiivistää, ihan ekologisista syistä: kunnallistekniikan tehokkuus tarkoittaa, että putkia ja johtoja tarvitsee vetää vähemmän ja niiden hyötysuhde paranee.
• Kaupunkimetsät ovat kuitenkin tärkeä asia, ja eri puolilla kaupunkia pitää säilyttää metsiä, jotka ovat esimerkiksi lapsille hyvin jänniä ja opettavaisia paikkoja. Metsät parantavat ilmanlaatua ja ovat aikuisille tärkeä epäkaupallinen virkistäytymisalue. Ilman muuta Helsingissä on suojeltava kaupunkimetsiä, mutta ei ehdottomasti, jos asuntorakentaminen menee jumiin, kuten viime aikoina. Vuokra lohkaisee kuitenkin monen tulot lähes kokonaan, joten vuokrat on saatava alaspäin.
• Olennaisia ekologisia käytäviä ei saa rikkoa eikä asukkailta saa hävittää tärkeitä metsiä. Metsien “hoitaminen” on varmasti tarpeetonta ja haitallistakin silloin, kun luonnonmukainen metsä halutaan muuttaa luonnottomaksi.

2) Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on, että kaupunkimetsien suojelusta järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys. Äänestäjiltä kysyttäisiin, haluavatko he säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kannatatko Sinä kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Perustele.

• Kannatan kaikkia kansanäänestyksiä. Päättäjät ovat erkaantuneet äänestäjistä, ja näin saadaan aikaan kunnollista julkista keskustelua sekä ohjaksia päättäjille vaalien välillä. He ovat kaupunkilaisten palveluksessa, eivät yläpuolella. Myös kaupunkimetsäliikkeen aloitteen olen allekirjoittanut. Itse äänestyksessä olisi hyvä kysyä vähän yksityiskohtaisemmin, millaisia toimia ei haluta tehtävän, jottei äänestyksen tulos jää vain yleiseksi neuvoksi. Esimerkiksi metsien hoitotoimenpiteet jotka tosiasiassa muuttavat niiden luonnetta, olisi syytä ottaa esille.

3) Kannatatko lähidemokratian vahvistamista? Pitäisikö kansalaisvaikuttamista helpottaa? Esimerkiksi neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen taakse on saatava 5 prosenttia äänioikeutetuista (mikä Helsingissä merkitsee noin 25 000 allekirjoittajaa), jotta aloite otettaisiin valtuustossa edes käsittelyyn. Kommentoi nykyistä tilannetta.

• Omassa kampanjassani olen halunnut ottaa esille juuri demokratian kysymykset. Nykytilanne on surkea, ja politiikka on monelle ihmiselle epämääräistä puuhastelua, josta he eivät haluakaan tietää. Ehdotan että kehitetään kaupunginosakokouksia tai -parlamentteja, joille jaetaan 5 % kaupungin budjetista. Tällä tavalla paikallisesti tärkeitä asioita voidaan tehdä silloinkin, kun kaupunginvaltuutetut eivät niitä näe. Tähän liittyy myös kansanäänestysten todellinen käyttöönotto suurista asioista. 25000 pitäisi olla rajana sitovalle kansanäänestykselle (sitovuus edellyttäisi että äänestysprosentti on yli 50). Lakia on tältä osin muutettava. Kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä pitää järjestää, jos 2 % asukkaista niin haluaa. Tällöin valtuuston on otettava asia käsittelyyn. Ranskassa näitä menetelmiä on kehitetty, ja sieltä voidaan ottaa erilaisia malleja esimerkiksi korttelikohtaisesta päätöksenteosta. Pääkaupunkiseudun kunnat voidaan yhdistää vasta, kun meillä on jonkinlainen lähidemokratia, joissa kaupunginosilla on omaa päätösvaltaa. Jos ei ole, kuntien yhdistäminen on hyvin vaarallista demokratialle.

Kiitos kaupunkimetsäliikkeelle aktiivisesta ja aikaansaavasta kaupunkilaistoiminnasta!

Kaupunginvaltuustossa Vasemmistoliitto on esittänyt talojen peruskorjauksen tekemistä, vaikka sen kustannukset neliötä kohti nousisivat yli kaupungin sääntöjen. Suuremmat puolueet eivät halua tehdä poikkeusta sääntöön historiallisen puukaupunginosan kohdalla. Eivät, vaikka upean alueen kauniit talot tuhoutuvat hitaasti, jos niitä ei korjata. Eivät, vaikka niissä taloissa asuu ihmisiä.

Asuntolautakunnan jäsenen Pekka Saarnion (vas.) mukaan asuntoja ei kyllä pystytä myymään, sillä Vasemmistoliitto, demarit ja vihreät eivät tule sitä hyväksymään. Toivottavasti näin todella on. Demarit ja vihreät ovat kuitenkin tehneet monessa asiassa sopimuksia ennemmin kokoomuksen kuin Vasemmistoliiton kanssa, joten asiaa on syytä seurata vaalien jälkeen tarkasti. Heitä ei haittaa palveluiden ja kaupungin toimintojen yhtiöittäminen, vaikka se merkitsee yhä ankeampaa kaupunkia. Sellaista, jossa kaikki toiminta määrittyy sen mukaan, montako senttiä kaupungin joku taho maksaa toiselle. Ei sen mukaan, onko jokin asia tarpeen tai hyväksi. Itse asiassa Vallilan tilanne on mainio esimerkki kamreeriajattelusta: taloille ja niiden asukkaille on syntymässä mittaamatonta vahinkoa vain, koska rahoja lasketaan lyhyellä tähtäimellä.

Kokoomuksen todellinen tarkoitus on tietenkin poistaa demokraattisesta hallinnasta mahdollisimman paljon asioita ja siirtää ne varakkaiden yritysjohtajien hallintaan. Demarit ja vihreät eivät tätä tajua, vaan uskovat tehokkuushöpötyksen.

Jos suuret puolueet ryhtyvät myymään ihmisten koteja ja erään Helsingin helmistä pelkän penninvenyttämisen vuoksi (kaupunki EI ole rahapulassa), on aika todella nousta kapinaan. 1970-luvun alussa kaupunki halusi jyrätä puu-Vallilan, mutta silloin asukkaat ja helsinkiläiset laajemminkin nousivat vastarintaan ja voittivat. Suurin osa puutaloista modernisoitiin sisältä eikä korvattu 70-luvun teräsbetonihirvityksillä. Toivokaamme ettei tällä kertaa jouduta jälleen puolustustaisteluun. Se on selvää, että peruskorjaukset on saatava läpi vaikka väkisin. Ehkä on vihdoin aika palata 1950- ja 1960-lukujen malliin. Tuolloin vasemmisto sai isoja työntekijöiden oikeuksia koskevia asioita (kuten 40-tuntisen työviikon, sairausvakuutuksen ja työttömyysvakuutuksen) läpi oppositiostakin. Eduskuntaryhmät, kansalaistoimijat ja ay-liike tekivät tehokasta yhteistyötä.

Nyt puolueet ovat hukanneet kansalaisyhteiskunnan. Viimeisenä vihreät, jotka toteuttavat hallituksessa innolla kokoomuksen ympäristövihamielistä politiikkaa eivätkä ainakaan puheenjohtajansa mukaan vastusta ehdottomasti enää edes lisäydinvoimaa. Vasemmistoliitossa voimistuu nyt koko ajan suuntaus, joka ajaa puoluetta takaisin ruohonjuuritasolle. Asiat pitää nostaa esille voimalla, ja päättäjien pitää olla keskusteluyhteydessä kaupunkilaisten kanssa. Heidän pitää tehdä avointa yhteistyötä kaupunkilaisten kanssa eikä vain puhua heidän asioistaan. Vasemmistoliitto etenee hyvää vauhtia siihen suuntaan.

Pro Töölö -liikkeen johdanto:

Hyvä kunnallisvaaliehdokas!

Helsingin kantakaupunkiin ollaan voimakkaasti keskittämässä  asunnottomien, erityisesti päihdeongelmaisten tukiasumisyksiköt. Uusista 750 paikasta noin 500 on tulossa Töölöön ja Kallioon. Ongelmallisin on 88 vaikeasti asutettavan päihde- ja mieleterveysongelmaisen yksikkö, jota suunnitellaan Ruusulankadulle aivan ala-asteen viereen. Opetusvirasto ei puolla suunnitelmaa, koska katsoo sen tässä laajuudessa sisältävän riskejä. Hankkeita on valmisteltu salaa, eikä asukkaita ole kuultu. Verkostoituneet ja huolestuneet kansalaiset haluavat tietää selkeän kantanne näihin suunnitelmiin. Tulemme tiedottamaan vastauksenne kansalaisille mm Töölöläinen-lehdessä, myös vastaamattomuus tiedotetaan. Ehtiäkseen lehteen vastauksen pitää saapua 9.10.2008 mennessä. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin laittamalla rasti valitsemanne vaihtoehdon perään.

Vastaukseni kysymyksiin:

1. Onko mielestänne oikein keskittää 2/3 uusista paikoista akselille Töölö-Kallio?

kyllä  (  X  )                Ei   (     )

2. Tuletteko toimimaan aktiivisesti Sininauhasäätiön Ruusulankadulle suunnittelemaa asuntolaa vastaan?

kyllä  (     )               Ei    (  X   )

3. Helsinkiin ollaan perustamassa vaikeasti asutettaville 750 uutta asumispaikkaa, joista yli 500 kantakaupunkiin. Onko päihdeongelmaisten keskittäminen kaupungin keskustaan
mielestänne perusteltua?

kyllä  (  X   )              Ei (     )

PERUSTELUJA

Ette antaneet tilaa perusteluille, mutta sanoisin silti, että kantakaupungissa asuu paljon ihmisiä. Erilaisia vähemmistöjä on siksi hyvä sijoittaa juuri sinne, koska silloin se ei keikauta väestörakennetta, vaan tuo siihen oman lisänsä. Jos 2/3 vaikeasti asutettavista sijoittuu kantakaupungin alueelle, sitä ei voi varsinaisesti sanoa keskittämiseksi. Kantakaupunki sisältää useita hyvin väkirikkaita kaupunginosia. Sen sijaan keskittämistä olisi se, jos 2/3 vaikeasti asutettavista tai pienempikin määrä sijoitettaisiin jollekin 5000 asukkaan alueelle.

Ala-asteita on muuallakin kuin Töölössä, eikä Ruusulankadulle ole tulossa kuin yksi asuntola. Lapsille ei tee lainkaan pahaa oppia, että yhteiskunnassa kaikilla ei mene yhtä hyvin. Huonoja kokemuksia asunnottomista ei ole tiedossa  nykyisistäkään asuntoloiden sijaintipaikoista. Itse otin Helsingin Sanomien nettikeskustelupalstalla kantaa sen puolesta, että Sininauhasäätiön asuntola sijoitettaisiin Vallilaan melko lähelle kotiani.