Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on kahtena viime viikkona ollut esillä seuraavia asioita:

24.1.2012 oli kolme isompaa asiaa: Viraston toimintasuunnitelma 2012-2014, kuuden Punavuoren ja Ullanlinnan talon suojelukaava sekä Lauttasaaren ostoskeskuksen asemakaava.

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2012-2014
Esitin lisäystä, joka olisi nostanut asukasosallistumisen vahvistamisen vahvempaan asemaan toimintasuunnitelmassa. Vihreät äänestivät puolesta, muut vastaan, joten hävisimme 6-3.
Soininvaaran uusi varajäsen Mikko Särelä teki esityksen, jossa lautakuntaa ei lueteltaisi hieman nurinkurisesti pelkästään viraston “asiakkaiden” listassa. Tässä punavihreästä rintamasta liåesi lähtenyt demarien Matti Niemi, joten kohta jäi ennalleen äänin 5-4.
Esitin myös lausetta liikkumisen tarpeen vähentämisestä pyrkimällä monitoimintaiseen kaupunkirakenteeseen, mutta sitä ei kukaan muu kannattanut, joten raukesi. Tämä on iso keskustelu, jota tulee käydä: vaikka suunnitelmassakin puhutaan palaamisesta “kaupungin” rakentamiseen, se ei tapahdu, jos ei lopeteta jatkuvaa pelkkien asumalähiöiden tekemistä. Tarvitaan tiivistä sekoittunutta kaupunkirakennetta ja umpikortteleita myös muihin keskuksiin kuin kantakaupunkiin, ei lähiöiden pistetaloja keskellä auto- ja nurmikenttiä.
 
Punavuoren ja Ullanlinnan kuuden tontin asemakaavan muutosehdotus
Huonoja uutisia kaupunginhallitukselle. Taas tulee kuuden talon suojelukaava, jossa aletaan hinkata pikkuisia yksityiskohtia. Tämä ei ole yhtä paha kuin tuo aikaisempi Kruununhaan hissikiista, sillä vain yhdessä taloyhtiössä oli varsinaisia ongelmia. Niistä seurasi kuitenkin peräti kolme äänestystä.
Äänestimme siitä, saako Huvilakadun päässä olevan puutalon tiilipalomuuripäätyyn puhkoa ikkunoita vastoin esittelijän suojeluesitystä. Sillä he olisivat saaneet rakennettua sinne yhden miljoona-asunnon ja kustannettua sillä hissit. Punavihrein äänin 5-4 torppasimme asunnon muokkaamisen.
Hisseistä päätettiin samoin äänin, että sitä ei saa rakentaa yhteen suojeltavaan rappuun (talo on myös vain kolmikerroksinen). Viraston esittämä sanamuoto on tässä tiukempi kuin mitä Kruununhaassa oli edes esillä, mutta se koskee kyllä koko alueelle tehtyjä kaavoitusperiaatteita suojelukohteissa. Toivottavasti kaupunginhallitus tällä kertaa luottaisi meihin.
Sitten hyväksyimme vielä Vihreiden Mari Holopaisen ponnen, jonka mukaan suosittelemme poikkeusluvan antamista asukkaiden toivomalle autopaikalle pihalla. Se tulisi koko taloyhtiön yhteiskäyttöiselle sähköauton paikalle ja tämä on sitten erikoispoikkeus, joka ei velvoita lautakuntaa, kun sähköautoja on joka puolella. Tästäkin äänestettiin äänin 8-1, koska demarien varajäsen Risto Meriläinen ei halunnut tätä pontta lisätä.
 
Lauttasaaren ostoskeskuksen uusiminen

Lauttasaaren ostoskeskus on vähän kalsea ja pimeä 70-luvun ostari, ja nyt kun metro tulee, se uudistetaan. Ostoskeskus puretaan ja sen tilalle  tulee uusi ostari ja 7-kerroksisia asuintaloja. Tätä arkkitehti Olli Kivisen 70-luvun tuotosta ei haluttu suojella, vaikka se onkin luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, mutta sen kaavoitusperiaatteista noudatetaan pitkittäistä, Lauttasaarentien suuntaistajalankulkuyhteyttä ja mittakaavaa. Tässä oli ollut aitoa ja tuloksellista vuorovaikutusta asukkaiden kanssa, mm. aitoja vaihtoehtoja, ja tulos on minusta ihan kiva. Poistuin Helsingin Vasemmiston piiritoimikunnan järjestäytymiskokoukseen ennen asian ratkaisua, mutta varmistin ensin muilta, ettei mitään esityksiä ollut tulossa.
Koko esityslista
Päätösluettelo

———————————————————————-

31.1. Listalla oli lausunto esteettömyydestä, Tankovainion kaavan korjaukset muistutuskierroksen jälkeen ja Helsingin uudet parkkipaikkanormit.

Lausunto esteettömyysraportista
Lautakunnan lausunto Helsingin esteettömyyttä koskevasta raportista toteaa, että esteettömyyttä on edistettävä kaavoituksessa, mutta siitä ei tule tehdä liian ehdotonta  periaatetta joka ikisessä paikassa, jotta voidaan tehdä hyvää kaupunkiympäristöä. Meillä on jo nytkin ongelmia mm. turvallisuusmääräysten kanssa (kaduista tehtävä liian leveitä) ja hissinormi estää kolmikerroksisten talojen rakentamisen, koska pakollinen hissi tekee rakennukselle liikaa hintaa).

Tankovainio
Tankovainion kaava palasi lausunto- ja muistutuskierrokselta. Keskusteltiin lähinnä kahdesta vanhasta puutalosta, jotka oli alkuperäisen suojelumerkinnän sijasta poistettu kaavasta, koska maan kaupungilta saanut omistaja piti niitä liian huonokuntoisina korjattaviksi. Autiona olleiden talojen kuntoa oli selvitetty ja kiinteistötaloudelliset näkökohdat sekä talojen huono sopivuus uuteen kaavaan saivat minut hyväksymään talojen joutumisen purkuun, vaikka vähän harmillista onkin. Muita siellä suojeltiin ja kokonaisuudessaan kaava on asiallinen. Siinä on hyvää townhouse-rivistöä, vaikkakin metsän keskellä townhouse taitaa olla ennemminkin countryhouse. Sinänsä kaava ulottuu kapeana talorivinä syvälle nykyiselle virkistysalueelle eli on varsin epätehokasta maankäyttöä, mutta Tankovainion mäki piti jättää tyhjäksi, joten jouduttiin tällaiseen ratkaisuun.

Helsinkipuiston yleissuunnitelma
Helsinkipuisto on hieno yhtenäinen kuuden puistoalueen sarja, jota nyt järjestelmällisesti kehitetään. Se jatkuu Keskuspuistosta ja Haltialan tiloilta Vantaanjokilaaksoon ja aina saaristoon saakka. Kyse on minusta ennemminkin kuudesta erilaisesta puistosta kuin yhdestä, mutta kehotin markkinoimaan tätä asukkaille sitä mukaa kun kehittäminen etenee. Vihreät pyysivät asian vielä viikoksi pöydälle tutustuakseen siihen paremmin. Lisätietoa ja hienoja kuvia tästä linkistä.

Autopaikkanormit
Uudet autopaikkanormit pantiin jälleen pöydälle. Eniten keskustelua eniten siitä, miten autopaikkanormit saataisiin vastaamaan kysyntää. Nyt niitä on toisaalla liikaa ja toisaalla liian vähän. Erilaisia ehdotuksia on ollut lautakunnan sisällä liikkeellä ja nyt vielä liikennesuunnittelupäällikkö vaihtui kesken asian käsittelyn (Olli-Pekka Poutanen eläkkeelle, tilalle Ville Lehmuskoski HSL:stä), joten asia päätettiin suosiolla panna vielä kerran pöydälle. Itse ajan sitä, että normit olisivat “löyhät” eli rakennuttajien ei olisi pakko rakentaa asuintaloihin paljon paikkoja.Asuintaloissa määrätään vähimmäismäärät ja toimistorakennuksiin enimmäismäärät, koska ilmeisesti epäonnistuneen verotuksen ja tulonjaon vuoksi firmoilla on varaa  maksavat kernaasti kalliista paikoista mitä vain mutta asukkaille niitä ei rakenneta jos ei ole pakko, koska se nostaa niin paljon asunnon hintaa.

Viraston ehdotuksessa esimerkiksi Jätkäsaareen tulisi enemmän autopaikkoja kuin Ruoholahdessa on nyt. En näe tässä mitään järkeä, kun esim. Alppilassa paikkoja on vielä paljon vähemmän. Samoin erittäin urbaaniin Kalasatamaan en kaipaa liikaa autopaikkoja. Otso Kivekäs on eritellyt ansiokkaasti ongelmaa Hitas-asukkaiden näkökulmasta, mutta siinä on toki paljon muitakin puolia. Ansaitsee varmaan oman postauksen, koetan ehtiä.

Esityslista 31.1.2011

Päätöstiedote

“Minulla ei ole ollut eläissäni mitään erityistä ja yleistä mielenkiintoa kaava-asioita ajatellen kaupunginvaltuutettuna ja maakuntahallituksen puheenjohtajana.”

Kun maakuntahallituksen ainoa merkittävä tehtävä on tehdä koko maakuntaa koskeva maakuntakaava, herää kysymys, miten siellä oikein sitten on asioita hoidettu.

2. Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen taas on samassa lehdessä (s. A11) sitä mieltä, että tarvitaan metropolitasoinen hallinto, mutta ei vaaleilla valittavaa, koska ei haluta uutta hallintotasoa kuntien ja valtion välille. Siis tarvitaan uusi hallintotaso mutta ei uutta hallintotasoa?

3. Ja kaiken kukkuraksi jo Kööpenhaminassa Pohjoismaiden neuvostossa Suomen etua raivoamisellaan vahingoittanut Alexander Stubb on kannattanut sitä, että kansalaisten sijasta valtaa käyttäisi Euroopassa pari luottoluokituslaitosta.

Onko pikkujoulut pidetty liian aikaisin? Mistä näitä kykypoliitikkoja oikein tulee?

Itse listalta kommentoin päätöstiedotteen jälkeen joitakin kohtia

Kommentit näkyvät tällä tavalla. 

Koko esityslista liitteineen löytyy tästä linkistä.

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta ehdotuksen mukaan

2 Ilmoitusasiat ehdotuksen mukaan

3 Lautakunnan kokous 20.9.2011 päätettiin peruuttaa. Seuraava kokous pidetään 27.9.2011.

ASEMAKAAVAOSASTO 1 Lauttasaarenmäen alueen asuintontteja sekä katu- ja puistoaluetta koskeva rakennustapaohje ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma

ehdotuksen mukaan

Tämä on aika kiva kaava, jolla Lauttasaarentien ja Länsiväylän välissä olevalle alueelle rakennetaan asuntoja kerrostaloihin ja kytkettyihin pientaloihin eli rivitaloihin. Rakennustapaohje on varsin yksityiskohtainen, mutta määrittää ikään kuin vähimmäistason, jonka saa ylittää. Paikasta järjestetään tontinluovotuskilpailu, jonka voittaja sitoutuu sitten järjestämään vielä arkkitehtuurikilpailun.

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 3 Townhouse Jätkäsaari -viitesuunnitelman tilaaminen

ehdotuksen mukaan

4 Koivusaaren viitesuunnitelman lisätyö

ehdotuksen mukaan

ASEMAKAAVAOSASTO 2 Lauttasaaren tontin 31112/10 asemakaavan muutosehdotus (nro 12064)

pöydälle

Tämä asuinkerrostalo jäi pyynnöstäni pöydälle. Kokoomuslaiset ehdottavat, että kaupunginvaltuuston hyväksymää periaatetta asuntojen keskipinta-alasta 75 m2 ei sovelleta tässä. Vihreät ja demarit tulevat kannattamaan kaupunginvaltuuston päätöstä (jota sovelletaan siis vain yksityisomistuksessa oleviin tontteihin, ei kaupungin omistuksessa oleviin). Jos se on alueen monipuolisuuden kannalta tarpeen, olen valmis äänestämään Kokoomuksen ja Rkp:n mukana tässä, vaikka tähänastisissa tapauksissa olemme aina äänestäneet punavihreässä rintamassa kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Vasemmistoliiton edustaja on vaa’ankielenä, mutta pyysin virastoa selvittävän ympäröivän alueen asuntojen jakautumisen erikokoisiin asuntoihin ennen kuin voin tehdä päätöksen. Olemme lautakunnassakin todenneet, että kaavamainen 75 m2:n vaatiminen kaikkialla ei sekään ole ollut hyvä. Ideanahan on estää pelkkien pikkuasuntojen rakentaminen (rakennusliikkeet saavat niistä isoimmat voitot), mutta minusta asia on katsottava tilanteen mukaan. Kiinteistövirasto on valmistelemassa joustavampia periaatteita. Keskustelimme myös siitä, että Lauttasaaren Vattuniemeä on nyt tehty tontti tontilta ilman kunnollista kokonaistarkastelua, mikä ei ole ollut hyvä asia. Elinkeinojen jakautumisesta tehdään selvitystä, mutta se ei näihin jo hyväksyttyihin yksittäisiin tontteihin vaikuta.

3 Arabianranta, Berliininpiha, tonttien 23100/61 ja 74 asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot (nro 12051)

ehdotuksen mukaan

4 Poikkeamishakemus (Viikki, Hernepellontie) Hyväksyttiin

ehdotuksen mukaan

5 Poikkeamishakemus (Taka-Töölö, Sibeliuksenkatu 14-16)

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaan

LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 1 Lausunto kirjeestä, joka koskee Intiankadun liikennettä ja sen rakennuskannalle aiheuttamia vaurioita

ehdotuksen mukaan

Kirje oli vastaus kumpulalaisten huoleen taloihin (ja niiden asukkaisiin) kohdistuvasta tärinästä katutöyssyjen kohdalla. Erityisiä vaihtoehtoja asioiden korjaamiseksi ei oikein ole, sillä liikenne on raskasta ja meille todettiin muiden keinojen ovat kalliita ja tehottomia. Esimerkiksi kavennukset eivät juurikaan hidasta liikennettä, jos vastaantulijoita ei näy. Pyysin virastoa seuraamaan tilannetta kuitenkin tarkasti ja niin aiotaankin tehdä.

2 Vastine oikaisuvaatimukseen, joka koskee Karhusuontien pohjoispään liikennejärjestelyjä

ehdotuksen mukaan

3 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Viikintien liikenneturvallisuuden parantamista

ehdotuksen mukaan

PUHEENJOHTAJA 1 Kaupunkisuunnitteluviraston viranhaltijoiden päätösten seuraaminen

ei käytetty otto-oikeutta

1. Selvitys liikenteen sujuvoittamisesta ja kävelykeskustan laajentamisesta

Virasto oli ehdottanut alun perin keskustatunnelin valmistelun jatkamista tässä. Asia oli kaksi kertaa pöydällä ja virasto korjaili alun melko outoa ehdotustaan paljon. (Alun perin lautakunnan olisi haluttu esittävän kaupunginhallitukselle tunnelin suunnittelun jatkamista ilman, että olimme edes nähneet koko suunnitelmaa!) No, nyt ehdotus oli että hyväksymme selvityksen, jonka pääpointti että liikennettä ei voi sujuvoittaa JA kävelykeskustaa laajentaa merkittävästi ilman että rakennetaan keskustatunneli. Mutta keskustatunneli tulisi kaupungille niin kalliiksi, että sitä ei voi lähivuosina rakentaa. Vain kaksi asiaa oli varsinaisesti selvitetty: keskustatunnelin hinta ja rahoittaminen asiakasmaksuilla sekä Esplanadien muuttaminen osin kävelyalueiksi. Olin tähän kyllä hyvin tyytymätön (mm. kh:n nimenomainen kehotus keskeyttää keskustatunnelin valmistelu oli rikottu), mutta neuvotteluissa kävi ilmi, että lautakunnan enemmistö olisi sen kannalla, että lautakunnan pitäisi korostaa liikenteen sujuvuutta vielä enemmän! Ilmastopoliittisesti ja kaupunkitilan kannalta menemme Helsingissä järjettömään suuntaan! Ei nyt ole enää 70-luku!

Minulla ei siten ollut edellytyksiä esittää palautusta, jossa keskustatunneli heivattaisiin pois, vaan se olisi voinut johtaa vielä huonompaan tilanteeseen. Saimme Vihreiden kanssa muut sille kannalle, että selvitystä ei “hyväksytä”, vaan se merkitään tiedoksi ilman lautakunnan tekemiä muutoksia. Sitten perään lisättiin kaksi lausumaa:

• Kokoomus halusi että korostetaan liikenteen sujuvuutta.
• Minä esitin että selvitetään tarkemmin kävelykeskustan laajentaminen Kluuvin ja yliopistokampuksen alueella.

Molemmat menivät läpi ja luulen, että jopa kaikki lautakunnassa huokaisivat helpotuksesta. Toinen vaihtoehto olisi ollut vetää läpi politiikkaa ja jättää eriävä mielipide. Olin varautunut myös tähän, mutta näin selvitys sai ehkä pienemmän painoarvon ja kävelykeskustaa selvitetään kuitenkin. Kysyin myös Jan Gehlin toimiston konsultoimisen mahdollisuudesta, mutta virkamiehet eivät kuullostaneet innostuneilta.

Lautakunnan enemmistö kannattaa autoilun helpottamista kaikkialla, mikä on hyvin surkea juttu. HUOM! Ensi vuonna tehdään kokonaissuunnitelma kävelykeskustasta, johon tässä nyt sitten annettiin evästystä.

2. Lausunto HSL:n matkalippujen hintavyöhykkeistä

Tein esityksen, että olisi aika tiukasti sanottu, että koko Helsingin pitää kuulua samaan hintaluokkaan, myös Östersundomin. Lausunnossa sanotaan kyllä, että Östersundomin liittyminen Helsingin esikaupunkialueisiin pitää ottaa huomioon, mutta ei sen enempää. Se on vaarassa joutua kalliimpaan hintaluokkaan (siis sieltä keskustaan jopa kaksinkertainen hinta), mutta kaikki rajat määritellään vasta kuntien välisten neuvottelujen jälkeen HSL:ssä. Esitykseni ei mennyt läpi, vaan hävisimme demarien kanssa äänin 5-3. Molemmat Vihreät (varahlöt Ovaskainen ja Palaste-Eerola) sekä yleensä östersundomilaisia puolustava RKP:n Johansson kannattivat viraston lievempää muotoilua. Mainittakoon, että Helsinki ei edes päätä koko asiasta, vaan annoimme omaa lausuntoamme kaupunginhallitukselle, jotta se antaisi sitten kokoamansa lausunnon HSL:lle. Siksi sanoin, että nyt on annettava tässä signaalia, että puolustamme helsinkiläisiä, mutta ei kiinnostanut oikeistoa!

Muissa asioissa ei ollut kummempaa.

3) Vartioharjun Soraharjuntiestä

Yl. töiden lautakunnan kanssa oli outo kissanhännänveto. Tuon lautakunnan mukaan Soraharjuntie pitäisi kaavan vastaisesti katkaista turvallisuussyistä. Sitä käytetään osin läpiajoon Itäväylältä Kehä I:lle. Emme suostuneet, koska meidän kaavaesityksemme juuri tuo sinne uuden jalkakäytävän.

4) Kaupungin hankintastrategia

Strategiaa viilattiin esityksestäni niin, että kestävä kehitys “huomioidaan hankinnoissa” (ehdotuksessa luki “huomioidaan tarkoituksenmukaisella tavalla hankinnoissa”).

5) Vastaus toivomusponteen Siilitien metroaseman pyöräpaikoista.

Ei tule “noin” 30 vaan “vähintään” 30 pyöräkaappia (HKL:n asia enemmän kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan)

Olin lyhyessä kokouksessa aika paljon äänessä, muut vähän vähemmän.

Alla linkki esityslistaan ja viestissä vielä päätökset.

Esityslista on tässä.

Ja lisälista tässä. Sen mukaan viime vuoden tulostavoitteet eivät oikein täyty. Kulkutapaosuuksien mittaamisesta ei voi kuitenkaan näin päätellä, koska kalliin kyselyn virhemarginaali on peräti +- 3 %. Eli emme tiedä, mitä tosi asiassa on tapahtunut.

Ja viraston päätöstiedote:

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset 27.1.2011

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

2 Pöytäkirjan tarkastajien vaali

3 Ilmoitusasiat

ehdotuksen mukaan

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

1 9.12.2010 ja 20.1.2011 pöydälle pantu asia

Keskustan eri liikenneratkaisut liikenteen sujuvoittamiseksi ja kävelykeskustan laajentamiseksi

Esittelijä teki seuraavat muutokset jotka lautakunta hyväksyi yksimielisesti:

Asia merkittiin tiedoksi, ei hyväksytty. Sivun 13 a ensimmäisestä kappaleesta poistettiin virke “Tätä vaihtoehtoa ehdotetaan jatkosuunnittelun pohjaksi”.

Keskustelun aikana tehtiin kaksi lisäysehdotusta.

Puheenjohtaja Rauhamäen (jäsen Johanssonin kannattama) ehdotus hyväksyttiin äänin 5-3: Lautakunta katsoo että jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää kävely- ja pyöräilyolosuhteiden lisäksi huomiota liikenteen sujuvuuden varmistamiseen niin, etteivät ne johda uusiin ongelmiin pahenevien ruuhkien ja niistä aiheutuvien ympäristöhaittojen muodossa.

Jäsen Villasen (jäsen Ovaskaisen kannattama) ehdotus hyväksyttiin äänin 5-3: Jatkosuunnittelussa kiinnitetään tarkemmin huomiota kävelyalueiden laajentamiseen Rautatientorin ja Esplanadin välisellä alueella sekä yliopistokampuksen alueella.

2 20.1.2011 pöydälle pantu asia

Lausunto Helsingin seudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 vyöhykemalleista

esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan siten, että sivulta 15 a poistettiin seuraava virke “Kestävien kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus ei kuitenkaan saa uuden tariffijärjestelmän takia pienentyä koko seudulla eikä Helsingin alueella.”

b-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

4 20.1.2011 pöydälle pantu asia

Lausunto esityksestä Helsingin kaupungin hankintastrategiaksi

esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan siten, että liitteenä olleen hankintastrategian sivulta 3 kestävää kehitystä koskevasta kohdasta poistettiin sanat “tarkoituksenmukaisella tavalla”.

HALLINTOPÄÄLLIKKÖ

1 Kaupunginvaltuuston päätös talousarvion vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2011 – 2013 hyväksymisestä

ehdotuksen mukaan

2 Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeet

ehdotuksen mukaan

YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1 Lausunto Vantaan kaupunginosia Tammisto ja Pakkala koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 1986

ehdotuksen mukaan

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1 Rakennuskiellon jatkaminen Etelä-Haagan Vihdintien länsipuoliselle ns. Kultareuna-alueelle (nro 12033)

ehdotuksen mukaan

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

3 20.1.2011 pöydälle pantu asia

Lausunto Soraharjuntien katusuunnitelmasta välillä Mustapuronpuisto Kiviportintie

ehdotuksen mukaan

4 20.1.2011 pöydälle pantu asia

Lausunto toivomusponnesta, joka koskee liityntäpysäköintipaikkojen lisäämistä autoilijoille ja pyöräilijöille Siilitien metroaseman luona

esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan (pyöräkaappi vähintään 30 pyörälle)

5 Tattarisuon liikenteen ohjaussuunnitelma

ehdotuksen mukaan

Lisälista

Kaupunkisuunnitteluviraston vuoden 2010 sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

ehdotuksen mukaan

LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA

1 Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

ei käytetty otto-oikeutta

1) Tulvastrategia

Tulvastrategian kohdalla väännettiin tiukasti, koska olin tuonut keskusteluun erään ympäristökeskuksen virkamiehen julkaisemaa tietoa, jonka perusteella strategiassa olisi tehty rantarakentamiseen sellainen korkeus, joka altistaisi ne meren tulvimiselle. Strategiassa esitettiin alimmaksi rakennuskorkeudeksi merenrannalla 2,3 m + aaltoiluvara. Tämä ennuste perustui ilmatieteenlaitoksenkin mukaan vanhentuneisiin tietoihin. Vaarana oli, että kaupungissa rakennetaan liian matalalle rannikolla ja kun merenkorkeus jo nykytiedonkin varassa nousee pari metriä ja sen päälle voi tulla yli kahden metrin tulva myrskyllä, uusien alueiden kellareihin ja ensimmäisiin kerroksiin tulvii vettä kuin Ranskassa viime viikolla. Niinpä pitäävarmuuden vuoksi rakentaa tarpeeksi korkealle. Keskustelussa lautakunta ei suostunut ottamaan kantaa siihen, että pyydetään ilmatieteen laitokselta ajankohtainen arvio tulvavarasta, vaikka olisin näin halunnut. Sen sijaan esittelijä muutti pitkähkön keskustelun seurauksena tekstiä muotoon, jossa korostetaan ennusteiden epävarmuutta.

Kaupunginhallitusta pyydetään perustamaan työryhmä, ja tekstiä muutettiin niin, että sen tulee olla perillä uusimmasta asiaa koskevasta tutkimustiedosta, kun alimpia rakennuskorkeuksia määritellään.

Hyväksyin nämä muotoilut pitkin hampain enkä tehnyt esitystä tarkemmasta selvitysten pyytämisestä, koska en olisi saanut taakseni enemmistöä suunnilleen samalle asialle, joka siinä jo sanottiin.

2) Herttoniemen teollisuusalueen asemakaavamuutos

Herttoniemen teollisuusalueella muutettiin Sahaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulmassa asemakaavaa asuinkortteleiksi (tavallinen ja senioritalo) ja opetusvirastolle luotiin tilaa mahdollisesti logistiikkakeskusta varten (logistiikkaopintoihin kuuluu muun muassa trukeilla ajamista, joka vaatii paljon tilaa ja tuottaa melua kun suuria esineitä nostellaan ja siirrellään. Meluasioita oli erityisesti pyritty turvaamaan kun muilta virastoilta oli saatu lausuntoja. Kokoomus (Rauhamäki+Männistö) esitti taas kerran asuntojen 75 m2:n keskipinta-ala vaatimuksen poistamista kaavasta. Äänestimme sen taas punavihreällä enemmistöllä kumoon 5-4, koska näissä asunnoissa pitäisi olla läpitalon huoneistoja juuri melun vuoksi, ettei tulisi teollisuusalueen laitaan pelkkiä pieniä melukoppeja.

Logistiikkakeskukselle on olemassa tilaa myös Haagassa ja Roihupellossa. Juha Suhosen (Vas., opetuslautakunta) kanssa olemme tästä jutelleet, ja varmistin asemakaavapäälliköltä, että opetusvirasto saa tilansa mistä näistä kolmesta haluaa. Juhan mukaan tähän erityisen hyvin sopiva Roihupelto saadaan logistiikkakeskukseksi nopeasti, kunhan opetusvirasto vain päättää asiasta.

3) Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymä

Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymää parannetaan, mihin lautakunta antoi puoltavan lausuntonsa. Muut kuin minä totesivat, että Kehä I:n ruuhkat johtuvat erityisesti huonoista liittymistä, enemmän kuin kaistojen riittämättömyydestä. Asiassa on tapahtunut parannusta jo pitkään, ja tapahtuu edelleen, kun esim. Kivikon laidan liittymäsuunnitelma toteutetaan. Tällä hetkellä tehdään enimmäkseen pieniä parannuksia, ei suuria, koska valtiolta ei heru suurempiin parannuksiin rahaa.

4) Lausunto Östersundomin luonnonsuojelualueesta

Östersundomiin on ehdotettu suojeltavaksi 1990-luvun alussa perustettu arboretum eli puulajipuisto. Lausunnossa kaupunkisuunnittelulautakunta sanoi, että suojelu ei saisi estää sen
vieritse kulkevan Puroniityntien leventämistä, parantamista ja kunnallistekniikan rakentamista sen yhteyteen. Siksi olisi joko rajattava suojelualuetta tai tehtävä luonnonsuojelualueen sijasta suojelu asemakaavalla. Rkp:n Johanssonin esityksestä ja koko lautakunnan tuella esittelijä poisti lausunnostaan kohdan, jossa korostettiin erityisesti kaavaan laittamista.

Näiden lisäksi puhuttiin aika pitkään ikkunanpuitteiden suojelusta, kun asukkaat olivat tehneet poikkeamislupahakemuksen, jossa Lauttasaaressa olisi haluttu korvata suojellun talon puupuitteet alumiinisilla ja samalla muuttaa ikkunoiden muotoakin. Kaupunkisuunnittelulautakunta ei puolla poikkeamishakemusta, kuten ei museovirastokaan, koska se muuttaisi kulttuurihistoriallisesti arvokasta taloa liiaksi. Lautakunnassa puhuttiin erityisesti siitä, näyttääkö maalattu alumiini oikeasti erilaiselta kuin puu eli onko ikkunanpuitteet jatkossakin suojeltava näin tarkasti.

- Karhusaaren suunnitteluperiaatteet Östersundomissa
- lausunto Helsingin Energian kehitysohjelmasta: tässä todella isot päätökset ovat ajautuneet
ristiriitaan
- kiinteistölautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksymät huonot tonttivaraukset
- lisäksi väännettiin taas tekstimuodoista Vallilanlaakson suhteen

Karhusaaren tarkistetut suunnitteluperiaatteet

Sipoon liitosalueilla sijaitsevasta Karhusaaresta halutaan tehdä pientalo- tai huvilakaupunkia nykyisen melko harvaan asutun metsäisen saaren sijaan. Nyt siellä päätettiin säilyttää saaristoluonnon erityispiirteitä, mutta periaatteellinen keskustelu koski sitä, tehdäänkö siitä kaupunginosa vai ei, ja äänestys päättyi 7-2 sen puolesta, että tehdään. Vähemmistöön jäivät pienempää tonttitehokkuutta toivoneet Palmroth-Leino (Kok.) ja Johansson (Rkp). Tavoite uusilla tonteilla on nyt vähintään et= 0,4. Se on tiheämpi kuin Helsingin omakotitaloalueet, mutta vastaa esim. Kulosaaren huvilakaupunkialuetta. Tämä koskisi siis vain nyt rakentamattomia alueita. Jo rakennetuilla alueilla tavoite on et=0,3.

Rannoista halutaan yleiseen käyttöön eli kaikkien saataville noin 50% tai enemmän. Tällä hetkellä siellä on vain 7 % kaikille avointa rantaa, ja koko Helsingissä on 75 %. Yksityiset maanomistajat ovat jo tehneet Karhusaaressa aloitteita yksityisrantojensa antamisesta käyttöön, jos saavat vastineeksi tontilleen lisää rakennusoikeutta. Näin edistetään sekä julkisten rantojen että suuremman tonttitehokkuuden tavoitetta. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Lausunto Helsingin Energian kehitysohjelmasta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta
ehdotuksen mukaan
Myös tästä keskusteltiin pitkään. Kun kaupunginvaltuuston on samassa kokouksessa tehnyt kaksi ristiriitaista päätöstä, niin Helsingin Energia on tehnyt kehitysohjelmassaan mitä tahtoo eli viitannut kintaalla muun muassa yleiskaavalle. Meidän lautakuntamme lausunto on erittäin kriittinen, suorastaan tyrmäävä sen suhteen, että Hanasaaren voimalan aluetta ei saataisikaan asuntorakentamiskäyttöön, koska sinne jäisi voimalatoimintaa ja tulisi jopa lisää. Tässä on olennaista, että Energia on tehnyt kunnianhimoisen päästövähennyssuunnitelman, mutta koettanut karsia kustannuksia, jotta siihen olisi varaa.

Päästövähennyksiä ja MA-ohjelman asuntotavoitteita ei saa valtuustossa panna vastakkain, vaan molempiin on pyrittävä. Valtuuston seminaarin aikaan, jolloin tästä keskustellaan, on KOKO kaupunkisuunnittelulautakunta sitten Berliinin-matkalla!

Tapanilan Kanervatien aluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11954)
ehdotuksen mukaan

Oli hyvä suojelu- ja täydennyskaava vanhan Tapanilan pohjoisosissa.

Kallvikintien Shell-huoltoaseman ympäristöä koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11959)
ehdotuksen mukaan

Tässä tulee entisen Shellin tontille yksi asuintalo ja Lidlin laatikkokauppa, joka parantaa Vuosaaren palveluja selvästi. Saimme selitykset kaikkiin kysymyksiimme (parkkipaikat tulevat maan päälle, koska pohjavesialueella ei voi rakentaa maan alle),

Olimme Silvian kanssa sopineet että avaan keskustelua siitä, miten karmeiden laatikkokauppojen rakentaminen saadaan loppumaan. Kysyin, olisiko laatikkokaupan sijaan voinut rakentaa kerrostalon jonka alakerrassa olisi ollut samankokoinen kauppa. Syy ettei voi, on että kaupunginhallitus on varannut tontin Lidlille kiinteistölautakunnan ehdotuksesta. Kiinteistölautakunta ja kaupunginhallitus ohittavat tonttien myynnissään usein kaupunkisuunnittelutoimen, minkä vuoksi tulee huonoa ympäristöä. Asiassa on kyllä tapahtunut viime vuosina parannusta, mutta silti tässä oli esimerkki kaupungin hallintokuntien  surkeasta yhteistoiminnasta.

Lautakunta keskusteli, miten toimimme, ja tulos: virastopäällikön ehdotuksesta kutsumme kiinteistölautakunnan yhteiskokoukseen, jossa keskustellaan maankäytön periaatteista ja kuinka tärkeää on, että kaupunkisuunnittelutoimi on mukana kun tontteja varaillaan. Eli uskomme vahvasti kehitykseen ja edistykseen tässä asiassa!

Ja huom! Keski-Vuosaaren kehittämisselvitys on kaupunkisuunnitteluvirastossa tekeillä.

Samalla hyväksyttiin myös liikenneympyräsuunnitelma tulevan Lidlin viereen. Liikenneympyrää tulee kiirehtiä, jotta se ehtisi valmiiksi yhtä aikaa kaupan kanssa. Muuten tulee vuodeksi (2012-2013) tilanne, jossa vaarallinen risteys vilkastuu kovasti ja sen läpi kulkee päivittäin peruskoululaisia. Huhtikuussa tehdään päätös liikenneinvestoinneista.

11.2.2010 pöydälle pantu asia:

Lausunto Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksestä

esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Tässä oli Vallilanlaakso taas esillä. Saimme ensin ylimääräisen esittelyn bussikadun eduista. En vakuuttunut. Neljä poikittaisbussia paranisi: 57 ja sekä tietenkin ilmeisesti eräille johtohenkilöille kaikkein tärkein asia eli tiedelinja 506 nopeutuisivat. Voitaisiin yhdistää osin 45 ja 71 ja 59:n kuormitus kevenisi. Vihreiden Mari Holopainen ja minä saivartelimme lausunnon sanamuodoista, jotta siinä ei lukisi rivien välissä että Vallilanlaaksoon suunnitellaan raitiolinjaa JA joukkoliikennekatua.  Esittelijä muutti esitystään niin, että lausunnon mukaan päätökset kustakin linjaratkaisusta tehdään erikseen.