Tänään palasin kuitenkin hetkeksi juurilleni yliopiston sosiaalitieteiden pariin: kun sosiaalikeskus Sataman toimijat valtasivat Kalliossa sijaitsevan Franzenian, kävi ilmi että yliopisto on pitänyt sitä tyhjillään jo puolitoista vuotta, kun ei saa sitä myytyä. Samaan aikaan tilanpuutteen synnyttämä tilanne oli kärjistynyt lopullisesti sosiaalitieteiden laitoksella, jossa yhä kafkamaisemmaksi käyvä hallinto on alkanut vaatia apurahatutkijoilta vuokraa heidän käyttämistään työtiloista. Siis taho, joka saa heidän työnsä hedelmät kokonaan omaan piikkiinsä, vaikkei maksakaan heille yhtään mitään! Yliopiston ei tarvitse maksaa heille mitään palkkaa, ei järjestää työterveyshuoltoa, eikä mitään muutakaan, paitsi työpisteen ja mahdollisuuden käyttää tietokonetta ja printteriä. Tämä on riittänyt, koska he ovat saaneet kuitenkin toimia osana yliopistoa.

Vain muutamaa kuukautta aikaisemmin dekaani lupasi, etteivät tilojen jakamisperusteet tule muuttumaan entisestään ennen kuin säätiöt alkavat maksaa apurahan mukana myös tätä vuokraa. Näin ei ole käynyt kuin Eemil Aaltosen säätiön kanssa, mutta dekaani söi sanansa.

Jo pitkään yliopisto on väheksynyt apurahalla olevia tutkijoita, vaikka käytännössä kaikki joutuvat välillä apurahalle muiden rahoituskausien katketessa. Joista niistäkään yliopisto ei paljon maksa. Voi toki olla, että tarkoitus on vain päästä näistä ihmisistä eroon, koska heitä on vaikeampi kyykyttää kuin palkattua henkilökuntaa. Jos yliopisto pyrkii edelleen tekemään tiedettä, se olisi kuitenkin järjetöntä.

Päätimme siis mennä paikan päälle katsomaan, löytyikö sosiaalitieteilijöille tilaa vallatusta sosiaalitieteilijöiden talosta.

Saimme erinomaisesti mediatilaa jo ennen tempausta. Kirjoittamassamme tiedotteessa sanoimme valtaavamme Franzenian, ja se menikin melkein sellaisenaan läpi kaikkialla. Otsikko muutti jutut vielä raflaavammaksi, paitsi STT:n kautta muissa medioissa, varsinkin Ylellä. Tarkoituksemme oli toki vain mennä jo vallattuun taloon katsomaan paikkoja ja valtausta piti viivyttää sen aikaa, mutta kun valtaajat olivat ilmoittaneet lähtevänsä jo aikaisemmin, oletettiin meidän valtaavan paikka saman tien itsellemme, mikä takasikin suuren huomion. Franzenia oli erinomainen paikka sosiaalitieteisiin kietoutuvan upean historiansa ansiosta, ensin Yhteiskunnallisena korkeakouluna ja sitten sosiaalitieteiden laitosten talona.

Itse “valtaukseen” Yleisradio, MTV3 ja Nelonen lähettivät kaikki tv-kameransa paikalle. Yle teki haastatteluja myös radioon. HS käytti vain STT:n lyhyttä uutista.  Kuultuamme, että talossa ei ole enää muita valtaajia ja ovet ovat lukossa päätimme olla rikkomatta mitään. Ilmoitin jo etukäteen poliisille, että emme aio murtautua taloon, jotta eivät olisi järjestäneet mitään ylimitoitettua operaatiota. Moni paikalla olija olikin kuitenkin hieman pettynyt, ettemme nyt käyneet tosi toimiin. Ehkä ensi kerralla sitten. Teimme vielä pikaisesti jälkitiedotteen, joka löytyy uudelle liikkeellemme avaamastamme blogista.

On todella hienoa, että yliopistoväki alkaa herätä horroksestaan. Mielivaltainen hallintokuri on ajanut yliopiston jo erittäin vakavaan tilaan: Tieteentekijöiden liiton kyselyn mukaan jopa 70 % alle 50-vuotiaista tutkijoista harkitsee lähtemistä jonnekin muualle. Itsehän tein näin kuukausi sitten, ja varmasti yksi vaikeaan päätökseen vaikuttanut seikka oli jo silloin alkanut uhkailu vuokranmaksulla tai mahdollisesti jopa häädöllä. Yliopistossa tehdään yhdessä ponnistellen ja toisia auttaen tiedettä, jonka tulokset ovat täysin vapaasti muiden käytettävissä (kunhan kunnia toisten työstä annetaan heille lähdeviittausten avulla).  Tieteen teolle on täysin vastakkaista pyrkiä hinnoittelemaan jokaista tehtyä minuuttia sekuntia ja jokaista käytettyä viivoitinta. Vähän kehnommat olot on korvannut akateeminen vapaus, mutta nyt niitä kurjistetaan entisestään muun muassa uuden hallituksen toimesta (hallitusohjelmassa on 114 miljoonan €:n leikkaukset yliopistoihin ja Suomen Akatemiaan)

Samaan aikaan myös akateemista vapautta on jo pitkään korvattu todellisen tuottavuuden ja tehokkuuden tuhoavilla pakkokeinoilla – jonkin virkamiehen tai konsultin kehittelemän ”tuottavuuden” nimissä. Päättäjät ovat hyväksyneet kuvan, jonka mukaan tutkija ei tee mitään, ellei häntä pakoteta siihen. Ja näin lähteneet tuhoamaan mahdollisuuden luovuuteen. Se nimittäin on syntyy ilosta omaan työhön, ei pakottamalla ja alistamalla.

Puheenjohtaja Sampo Villanen: Helsingin Vasemmistoliitto vaatii julkisiin ruokaloihin oikeutta eettiseen ruokaan, 17.12.2009.

Helsingin Vasemmistoliitto vaatii, että eettinen vakaumus on otettava julkisen sektorin ravitsemuspalveluissa huomioon samalla tavalla kuin uskonnollinen vakaumus.

“2000-luvun maailmassa tulee kunnioittaa eettisin perustein tehtyjä valintoja. Esimerkiksi vegaaniruokavalio on hyvä valinta paitsi eläinten hyvinvoinnin, myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta”, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Sampo Villanen toteaa.

Suomalaisilla on yhä enemmän erilaisia vakaumuksellisia ruokavalioita. Osa ruokavalioista perustuu uskontoihin, osa eettisiin vakaumuksiin. Perinteisesti uskonnollisen vakaumuksen ilmoittaminen on riittänyt syyksi saada haluamansa erikoisruokavalio julkisissa laitoksissa. Sen sijaan esimerkiksi vegaanit, jotka kieltäytyvät kaikista eläinkunnan tuotteista eettisistä syistä, saavat edelleen taistella saadakseen itselleen tai lapsilleen sopivaa ruokaa.

Lisätiedot:
Sampo Villanen
puh. 040 528 3641