Aivan tuoreet paljastukset Suomen turkistarhoilla ovat valitettavasti todellisuutta myös tehotuotettujen ruokaeläinten kohdalla, minkä sikatehdas-kampanja on osoittanut. (Heikkohermoiset, surffatkaa varoen). Käytyäni Leipzigissa Euroopan maattomien ystävien tapaamisessa, jossa oli paikalla myös useita Brasilian MST:n edustajia, olen yhä vakuuttuneempi siitä, että meidän on toimittava laajalla rintamalla yhdessä maailmanlaajuisesti nykyisen itsetuhoisen tuotantojärjestelmän muuttamiseksi. MST puhuu erilaisista maatalousmalleista: toisesta joka perustuu suuryritysten dominoimaan, harvoja suuromistajia hyödyttävään bisnekseen ja globaalille ja paikalliselle ympäristölle sekä viljelyaittojen väestöille tuhoisaan vientituotantoon; ja toisesta joka perustuu pienviljelyyn, ekologisesti kestäviin menetelmiin ja kasvinjalostukseen sekä ruokaomavaraisuuteen.

Tutustuessani Reiluun kauppaan ja niihin hirveyksiin joita sillä yritetään korjata, samoin kuin nyt esimerkiksi Brasilian maakamppailuihin, olen havainnut että talousglobalistit eivät ole koskaan aidosti välittäneet siitä, mitä kaiken kaupallistaminen ja alistaminen suurpääomalle tekee todellisille ihmisille. He näkevät ihmisen jonakin tulevaisuudessa olevana, äärimmäisen yksinkertaistettuna käsitteenä, jonka ei esimerkiksi tarvitse syödä muutamaan vuosikymmeneen, kunhan kaikki sitten joskus melkoisen naiivin talousteorian mukaisesti muuttuu paremmaksi. Mitä se ei kuitenkaan ole tehnyt. YK:n tuottama uusin Maailman tila -raportti toteaa, että elintasomme tuhoutuu ympäristön vuoksi vääjäämättä, jos sitä yritetään nykyisellä tavalla kasvattaa tai edes pitää nykyisellään. Maattomien ystävissä pyrimme siksi edistämään uudenlaista ajattelua, joka perustuu todelliseen demokratiaan, ihmisten väliseen yhteistyöhön, kaikkien perusoikeuksien turvaamiseen  ja yhteisen planeettamme asettamiseen puhtaan rahanpalvonnan edelle. Eräs maailmanlaajuisten aloitteiden tekemiseen kykenevä valtava maailmanlaajuinen verkosto on pienviljelijöiden, maattomien ja alkuperäiskansojen Via Campesina, johon kuuluu 148 järjestöä 69 maasta kaikilta mantereilta. Se on aatteellisesti lähellä Maattomien ystäviä.

Tervetuloa mukaan toimintaan maauudistusten, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmän maataloustuotannon ja ennen kaikkea inhimillisemmän tulevaisuuden puolesta!

Tiedote: Vapaa julkaistavaksi heti

Maailmankuulun dokumentaristin Sebastião Salgadon valokuvia
Kaisaniemen metroasemalla

Kaisaniemen metroaseman vitriineissä on 1.-28.2. esillä brasilialaisen
dokumenttivalokuvaajan Sebastião Salgadon valokuvia Brasilian
maattomien liikkeestä (Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra,
MST). Kuvasarjan nimi on Terra (Maa), ja  esipuheen siihen on
kirjoittanut portugalilainen kirjailija José Saramago, joka sai
kirjallisuuden Nobelin palkinnon vuonna 1998.

Kuvat esittävät Brasilian maattomien liikkeen historiaa ja ihmisten
arkea liikkeen leireissä. Salgado tuo koruttomasti esille köyhyyden,
peräänantamattoman yritteliäisyyden, sekä liikkeen jäsenten kohtaamaa
väkivaltaa ja ihmisoikeuloukkauksia, joista kärsivät myös lapset.
Salgado antaa kuvien puhua puolestaan, mutta pyrkii herättämään niillä
myös keskustelua. Hän on itse verrannut Brasilian maattomien leirien
oloja elämään YK:n pakolaisleireillä. Maattomien liikkeessä häntä
kiinnostaa erityisesti sen taistelu oikeudesta elää maaseudulla
aikana, jolloin kaupungistuminen on muuttoliikkeiden vallitseva
suunta.

Sebastião Salgadon kuvissa Brasilian maattomien liikkeestä yhdistyvät
monet hänen töilleen keskeiset esteettiset, sosiaaliset ja
ympäristöpoliittiset teemat. Maattomien liikkeessä hän haluaa nostaa
esille sen tavoitteleman yhteiskunnallisen muutoksen sekä ekologisesti
kestävän maatalousmallin. Kuvissa näkyy myös hänen pyrkimyksensä
esittää köyhyyttä kuvattaville arvokkaalla tavalla. Salgado pyrkii
valokuvillaan laajentamaan ihmiskunnan muistia ja tekemään katsojat
osallisiksi maailman tapahtumista, jotka he ehkä näkevät vain kuvien
välityksellä.

Salgado saavutti asemansa yhtenä maailman johtavista
dokumenttikuvaajista 1980-luvulla, jolloin hänen valokuvansa toivat
Sahelin nälänhädän näkyville maailman mediassa. Muissa kuvasarjoissaan
Salgado on esittänyt alkuperäiskansojen elämää, pakolaisuutta, sodan
uhreja ja ilmastonmuutoksen seurauksia. Aiemmin Suomessa hänen
yksityisnäyttelynsä on nähty mm. Helsingin kaupungin taidemuseossa
Tennispalatsissa.

Salgado osallistuu myös käytännössä yhteiskunnallista muutosta tuoviin
hankkeisiin. Hän on antanut töitään järjestöjen, kuten UNICEFin ja
Lääkärit ilman rajoja -järjestön, käyttöön. Tämä näyttely on koottu
MST:n 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuvasarja on keväällä nähtävillä
kokonaisuudessaan Kaapelitehtaan julistegalleriassa.

Nyt Helsingissä nähtävän näyttelyn järjestää Maattomien ystävät ry.

Lisätiedot:
Sampo Villanen
puheenjohtaja, Maattomien ystävät
p. 040 528 3641