Vasemmistoliitto käännekohdassa

Tuleva puoluekokous on Vasemmistoliitolle kriittinen. Puolueen pitkäaikainen laskusuhdanne voidaan joko kääntää nyt tai jatkaa kohti puolueen poiskuihtumista. Se on edessä, jos puolue ei ala aidosti toimia yhdessä kansalaisten kanssa. Kärjistäen: on valittava, kerrommeko kaikkitietävinä päättäjinä ihmisille, mikä heille on parasta vai toimimmeko yhdessä heidän kanssaan asioiden ajamiseksi. Joko teemme politiikkaa ihmisten puolesta tai ihmisten kanssa. Jäsenistö johtaa puoluetta. Otamme ihmisiltä aloitteita, viemme niitä eteenpäin ja kerromme tehokkaasti takaisin, mitä saavutimme. Pohdimme yhdessä jäsenten ja potentiaalisten äänestäjien kanssa keinoja, kuinka saavutamme enemmän. Kokoomus on tehnyt näennäisesti näin, mutta myös tämän operaation poliittinen tarkoitus on tietenkin vain omistajien edun ajaminen.

Puoluepolitiikka ja edustuksellinen demokatia ovat tällä hetkellä kriisissä. Eduskunta ei ole enää itsenäinen päättävä elin, vaan sen toiminnasta päättävät liikemiesten rahoittamat parin oikeistopuolueen johtajat. Keskittynyt lehdistö ei pyri eikä kykene valvomaan valtaa. Samaan aikaan vihreä liike on lässähtänyt oikeiston kylkeen. Erittäin monet yltiökapitalismiin kriittisesti suhtautuvat äänestäjät katselevat ympärilleen. Valitettavan suuri osa heistä on löytänyt vastakaikua ainoastaan Perussuomalaisten epä-älyllisestä vedätyksestä, jolle rasismi ei ole ongelma. Vasemmistoliitto ei ole vielä onnistunut lainkaan realisoimaan tätä kurjaa, mutta erinomaisen mahdollisuuden tarjoavaa tilannetta, minkä jälleen uusi mielipidemittaus osoittaa (HS-Gallup 9.6.). Keski-Suomen Vasemmistonuorten Ville-Veikko Pulkka toi esille myös nuorten huolen puolueen etäisyydestä (KU 7.6.).

Puolueen on minusta kyettävä näyttämään ulospäin kertarysäyksellä, että se ei enää kuulu muiden puolueiden luomaan kartelliin, joka näyttäytyy monien kansalaisten silmissä aivan oikein korruptoituneena oman edun tavoitteluna. Se tarkoittaa, että on alettava toimia kuin vasemmistolainen kansanliike.

Siksi puoluekokous on tärkeä. Puolueen toimintakulttuurin on muututtava nykyisestä keskusjohtoisesta ja saavutettuja asemia puolustelevasta hienosäädöstä jäsenlähtöiseksi ja täysin avoimeen keskusteluun pyrkiväksi parannusten eteenpäinviemiseksi. Paavo Arhinmäen nousu puheenjohtajaksi saakka on perustunut aitoon ihmisten kanssa tekemiseen, mutta koko puolue ei tähän vieläkään mielestäni riittävästi kykene. Juhlavat ja kalliit suurkokoukset vajavaisella päätösvallalla, joista jäsenille tulee puutteellisesti tietoa, on korvattava tiedonkulun verkostolla, jossa paikallisjärjestöjen toiminta, jäsenten toimintaryhmät ja yhteistyöprojektit saadaan keskuselinten kautta nopeasti kaikkien tietoisuuteen. Ja jossa johdon kannanotot perustuvat jäsenistöstä ja ajassa kiinni olevista kansalaisliikkeistä löytyvään tietoon ja asiantuntemukseen muutaman vakionaaman sijasta. Ei riitä että yritämme päästä Yleisradion porvariseulan läpi; meidän on oltava kaikkialla. Puolue koostuu jäsenistään. Jotta nykyisestä ikävästä alakynnestä noustaan, jäsenistö on saatava liikkelle ja kasvuun. Se tarkoittaa aitoja vaikutusmahdollisuuksia ja avointa poliittista toimintaa; maksimaalista demokratiaa. Ja ennen kaikkea avointa ja energistä suhdetta myös puolueen ulkopuolisiin kiinnostuneisiin.

Tulen esittämään puoluekokouksessa tavoiteohjelmaan suoran demokratian keinoja Vasemmistoliiton poliittiseksi tavoitteeksi ja tulen kannattamaan Reko Ravelan valintaa puoluesihteeriksi. Ravela ajaa puolueen toimintatapojen remonttia takaisin kansanliikkeeksi mielestäni sellaisella reippaalla otteella, jota nyt vaaditaan.

Sampo Villanen

Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja

EU:n jo ajat sitten sanelema päätös uusiutuvista tehtiin näyttävästi juuri ennen tätä – kai tukemaan Hesarin harhautuskampanjaa, jossa investoinnit uusiutuviin maksavat kuluttajille kamalasti, mutta investointi ydinvoimaan ei maksa kenellekään ilmeisesti yhtään mitään. Todella älykästä!

Vanhanen ja Pekkarinen puhuivat näyttävästi, että missään nimessä ei voida kolmea rakentaa. No kaksi voidaan kuitenkin. Ja kaiken kruunaa Vihreät, jotka istuvat hallitusta tukemassa kuin tatit, kun mikään ei ole heille liikaa. Vihreitä ei voi enää nimittää ympäristöpuolueeksi, vaan se on viherpesuri, jonka avulla suurteollisuuden omistajien etuja häikäilemättömästi ajava hallitus pysyy pystyssä kaikesta korruptiosta ja työntekijöiden kyykyttämisestä huolimatta. Ja ennen kaikkea tuhoisa ympäristöpolitiikka ei käänny hallitusta vastaan.

Ihmettelen vain, kauanko ihmiset antavat Vihreiden kusta silmille, vaikka heillä onkin lehdistön vankkumaton tuki: tietoyhteiskuntapuolue on tukenut Lex Nokiaa, yliopistolakia, tavallisten perheellisten puolue on ollut pistämässä sairaanhoitajia ruotuun uhkaamalla pakkotyöllä ja työntänyt Suomeen komennettua halpaa vuokratyövoimaa Euroopasta. Cronberg lipsautti julkisuuteen, että puolue jolla ei ollut ryhmäkuria, sopii että muutama saa äänestää vastaan eduskunnassa, kunhan hallitus voittaa kaikki äänestykset.

Turpeesta, päästövähennysten jarruttamisesta EU:ssa, autoveron alennuksesta puhumattakaan! On niin tärkeää, että hallituksessa saa työskennellä, että mitä väliä mitä siitä seuraa. Tehdään vaikka Suomesta maailman suurin ydinjätteen tuottajamaa!

Nyt sapettaa.

P.S. Vihreä Lankakin totesi Vihreiden ohjelmaluonnoksen olevan eettisyydessään ja vihreydessään melko huono. Vihreät sai omalta lehdeltään vain 10/18 pistettä ja Keskusta 9½, kun Vasemmistoliitto pääsi 16/18:aan.

1) Tulvastrategia

Tulvastrategian kohdalla väännettiin tiukasti, koska olin tuonut keskusteluun erään ympäristökeskuksen virkamiehen julkaisemaa tietoa, jonka perusteella strategiassa olisi tehty rantarakentamiseen sellainen korkeus, joka altistaisi ne meren tulvimiselle. Strategiassa esitettiin alimmaksi rakennuskorkeudeksi merenrannalla 2,3 m + aaltoiluvara. Tämä ennuste perustui ilmatieteenlaitoksenkin mukaan vanhentuneisiin tietoihin. Vaarana oli, että kaupungissa rakennetaan liian matalalle rannikolla ja kun merenkorkeus jo nykytiedonkin varassa nousee pari metriä ja sen päälle voi tulla yli kahden metrin tulva myrskyllä, uusien alueiden kellareihin ja ensimmäisiin kerroksiin tulvii vettä kuin Ranskassa viime viikolla. Niinpä pitäävarmuuden vuoksi rakentaa tarpeeksi korkealle. Keskustelussa lautakunta ei suostunut ottamaan kantaa siihen, että pyydetään ilmatieteen laitokselta ajankohtainen arvio tulvavarasta, vaikka olisin näin halunnut. Sen sijaan esittelijä muutti pitkähkön keskustelun seurauksena tekstiä muotoon, jossa korostetaan ennusteiden epävarmuutta.

Kaupunginhallitusta pyydetään perustamaan työryhmä, ja tekstiä muutettiin niin, että sen tulee olla perillä uusimmasta asiaa koskevasta tutkimustiedosta, kun alimpia rakennuskorkeuksia määritellään.

Hyväksyin nämä muotoilut pitkin hampain enkä tehnyt esitystä tarkemmasta selvitysten pyytämisestä, koska en olisi saanut taakseni enemmistöä suunnilleen samalle asialle, joka siinä jo sanottiin.

2) Herttoniemen teollisuusalueen asemakaavamuutos

Herttoniemen teollisuusalueella muutettiin Sahaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulmassa asemakaavaa asuinkortteleiksi (tavallinen ja senioritalo) ja opetusvirastolle luotiin tilaa mahdollisesti logistiikkakeskusta varten (logistiikkaopintoihin kuuluu muun muassa trukeilla ajamista, joka vaatii paljon tilaa ja tuottaa melua kun suuria esineitä nostellaan ja siirrellään. Meluasioita oli erityisesti pyritty turvaamaan kun muilta virastoilta oli saatu lausuntoja. Kokoomus (Rauhamäki+Männistö) esitti taas kerran asuntojen 75 m2:n keskipinta-ala vaatimuksen poistamista kaavasta. Äänestimme sen taas punavihreällä enemmistöllä kumoon 5-4, koska näissä asunnoissa pitäisi olla läpitalon huoneistoja juuri melun vuoksi, ettei tulisi teollisuusalueen laitaan pelkkiä pieniä melukoppeja.

Logistiikkakeskukselle on olemassa tilaa myös Haagassa ja Roihupellossa. Juha Suhosen (Vas., opetuslautakunta) kanssa olemme tästä jutelleet, ja varmistin asemakaavapäälliköltä, että opetusvirasto saa tilansa mistä näistä kolmesta haluaa. Juhan mukaan tähän erityisen hyvin sopiva Roihupelto saadaan logistiikkakeskukseksi nopeasti, kunhan opetusvirasto vain päättää asiasta.

3) Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymä

Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymää parannetaan, mihin lautakunta antoi puoltavan lausuntonsa. Muut kuin minä totesivat, että Kehä I:n ruuhkat johtuvat erityisesti huonoista liittymistä, enemmän kuin kaistojen riittämättömyydestä. Asiassa on tapahtunut parannusta jo pitkään, ja tapahtuu edelleen, kun esim. Kivikon laidan liittymäsuunnitelma toteutetaan. Tällä hetkellä tehdään enimmäkseen pieniä parannuksia, ei suuria, koska valtiolta ei heru suurempiin parannuksiin rahaa.

4) Lausunto Östersundomin luonnonsuojelualueesta

Östersundomiin on ehdotettu suojeltavaksi 1990-luvun alussa perustettu arboretum eli puulajipuisto. Lausunnossa kaupunkisuunnittelulautakunta sanoi, että suojelu ei saisi estää sen
vieritse kulkevan Puroniityntien leventämistä, parantamista ja kunnallistekniikan rakentamista sen yhteyteen. Siksi olisi joko rajattava suojelualuetta tai tehtävä luonnonsuojelualueen sijasta suojelu asemakaavalla. Rkp:n Johanssonin esityksestä ja koko lautakunnan tuella esittelijä poisti lausunnostaan kohdan, jossa korostettiin erityisesti kaavaan laittamista.

Näiden lisäksi puhuttiin aika pitkään ikkunanpuitteiden suojelusta, kun asukkaat olivat tehneet poikkeamislupahakemuksen, jossa Lauttasaaressa olisi haluttu korvata suojellun talon puupuitteet alumiinisilla ja samalla muuttaa ikkunoiden muotoakin. Kaupunkisuunnittelulautakunta ei puolla poikkeamishakemusta, kuten ei museovirastokaan, koska se muuttaisi kulttuurihistoriallisesti arvokasta taloa liiaksi. Lautakunnassa puhuttiin erityisesti siitä, näyttääkö maalattu alumiini oikeasti erilaiselta kuin puu eli onko ikkunanpuitteet jatkossakin suojeltava näin tarkasti.

Aivan tuoreet paljastukset Suomen turkistarhoilla ovat valitettavasti todellisuutta myös tehotuotettujen ruokaeläinten kohdalla, minkä sikatehdas-kampanja on osoittanut. (Heikkohermoiset, surffatkaa varoen). Käytyäni Leipzigissa Euroopan maattomien ystävien tapaamisessa, jossa oli paikalla myös useita Brasilian MST:n edustajia, olen yhä vakuuttuneempi siitä, että meidän on toimittava laajalla rintamalla yhdessä maailmanlaajuisesti nykyisen itsetuhoisen tuotantojärjestelmän muuttamiseksi. MST puhuu erilaisista maatalousmalleista: toisesta joka perustuu suuryritysten dominoimaan, harvoja suuromistajia hyödyttävään bisnekseen ja globaalille ja paikalliselle ympäristölle sekä viljelyaittojen väestöille tuhoisaan vientituotantoon; ja toisesta joka perustuu pienviljelyyn, ekologisesti kestäviin menetelmiin ja kasvinjalostukseen sekä ruokaomavaraisuuteen.

Tutustuessani Reiluun kauppaan ja niihin hirveyksiin joita sillä yritetään korjata, samoin kuin nyt esimerkiksi Brasilian maakamppailuihin, olen havainnut että talousglobalistit eivät ole koskaan aidosti välittäneet siitä, mitä kaiken kaupallistaminen ja alistaminen suurpääomalle tekee todellisille ihmisille. He näkevät ihmisen jonakin tulevaisuudessa olevana, äärimmäisen yksinkertaistettuna käsitteenä, jonka ei esimerkiksi tarvitse syödä muutamaan vuosikymmeneen, kunhan kaikki sitten joskus melkoisen naiivin talousteorian mukaisesti muuttuu paremmaksi. Mitä se ei kuitenkaan ole tehnyt. YK:n tuottama uusin Maailman tila -raportti toteaa, että elintasomme tuhoutuu ympäristön vuoksi vääjäämättä, jos sitä yritetään nykyisellä tavalla kasvattaa tai edes pitää nykyisellään. Maattomien ystävissä pyrimme siksi edistämään uudenlaista ajattelua, joka perustuu todelliseen demokratiaan, ihmisten väliseen yhteistyöhön, kaikkien perusoikeuksien turvaamiseen  ja yhteisen planeettamme asettamiseen puhtaan rahanpalvonnan edelle. Eräs maailmanlaajuisten aloitteiden tekemiseen kykenevä valtava maailmanlaajuinen verkosto on pienviljelijöiden, maattomien ja alkuperäiskansojen Via Campesina, johon kuuluu 148 järjestöä 69 maasta kaikilta mantereilta. Se on aatteellisesti lähellä Maattomien ystäviä.

Tervetuloa mukaan toimintaan maauudistusten, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmän maataloustuotannon ja ennen kaikkea inhimillisemmän tulevaisuuden puolesta!

- Karhusaaren suunnitteluperiaatteet Östersundomissa
- lausunto Helsingin Energian kehitysohjelmasta: tässä todella isot päätökset ovat ajautuneet
ristiriitaan
- kiinteistölautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksymät huonot tonttivaraukset
- lisäksi väännettiin taas tekstimuodoista Vallilanlaakson suhteen

Karhusaaren tarkistetut suunnitteluperiaatteet

Sipoon liitosalueilla sijaitsevasta Karhusaaresta halutaan tehdä pientalo- tai huvilakaupunkia nykyisen melko harvaan asutun metsäisen saaren sijaan. Nyt siellä päätettiin säilyttää saaristoluonnon erityispiirteitä, mutta periaatteellinen keskustelu koski sitä, tehdäänkö siitä kaupunginosa vai ei, ja äänestys päättyi 7-2 sen puolesta, että tehdään. Vähemmistöön jäivät pienempää tonttitehokkuutta toivoneet Palmroth-Leino (Kok.) ja Johansson (Rkp). Tavoite uusilla tonteilla on nyt vähintään et= 0,4. Se on tiheämpi kuin Helsingin omakotitaloalueet, mutta vastaa esim. Kulosaaren huvilakaupunkialuetta. Tämä koskisi siis vain nyt rakentamattomia alueita. Jo rakennetuilla alueilla tavoite on et=0,3.

Rannoista halutaan yleiseen käyttöön eli kaikkien saataville noin 50% tai enemmän. Tällä hetkellä siellä on vain 7 % kaikille avointa rantaa, ja koko Helsingissä on 75 %. Yksityiset maanomistajat ovat jo tehneet Karhusaaressa aloitteita yksityisrantojensa antamisesta käyttöön, jos saavat vastineeksi tontilleen lisää rakennusoikeutta. Näin edistetään sekä julkisten rantojen että suuremman tonttitehokkuuden tavoitetta. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Lausunto Helsingin Energian kehitysohjelmasta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta
ehdotuksen mukaan
Myös tästä keskusteltiin pitkään. Kun kaupunginvaltuuston on samassa kokouksessa tehnyt kaksi ristiriitaista päätöstä, niin Helsingin Energia on tehnyt kehitysohjelmassaan mitä tahtoo eli viitannut kintaalla muun muassa yleiskaavalle. Meidän lautakuntamme lausunto on erittäin kriittinen, suorastaan tyrmäävä sen suhteen, että Hanasaaren voimalan aluetta ei saataisikaan asuntorakentamiskäyttöön, koska sinne jäisi voimalatoimintaa ja tulisi jopa lisää. Tässä on olennaista, että Energia on tehnyt kunnianhimoisen päästövähennyssuunnitelman, mutta koettanut karsia kustannuksia, jotta siihen olisi varaa.

Päästövähennyksiä ja MA-ohjelman asuntotavoitteita ei saa valtuustossa panna vastakkain, vaan molempiin on pyrittävä. Valtuuston seminaarin aikaan, jolloin tästä keskustellaan, on KOKO kaupunkisuunnittelulautakunta sitten Berliinin-matkalla!

Tapanilan Kanervatien aluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11954)
ehdotuksen mukaan

Oli hyvä suojelu- ja täydennyskaava vanhan Tapanilan pohjoisosissa.

Kallvikintien Shell-huoltoaseman ympäristöä koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11959)
ehdotuksen mukaan

Tässä tulee entisen Shellin tontille yksi asuintalo ja Lidlin laatikkokauppa, joka parantaa Vuosaaren palveluja selvästi. Saimme selitykset kaikkiin kysymyksiimme (parkkipaikat tulevat maan päälle, koska pohjavesialueella ei voi rakentaa maan alle),

Olimme Silvian kanssa sopineet että avaan keskustelua siitä, miten karmeiden laatikkokauppojen rakentaminen saadaan loppumaan. Kysyin, olisiko laatikkokaupan sijaan voinut rakentaa kerrostalon jonka alakerrassa olisi ollut samankokoinen kauppa. Syy ettei voi, on että kaupunginhallitus on varannut tontin Lidlille kiinteistölautakunnan ehdotuksesta. Kiinteistölautakunta ja kaupunginhallitus ohittavat tonttien myynnissään usein kaupunkisuunnittelutoimen, minkä vuoksi tulee huonoa ympäristöä. Asiassa on kyllä tapahtunut viime vuosina parannusta, mutta silti tässä oli esimerkki kaupungin hallintokuntien  surkeasta yhteistoiminnasta.

Lautakunta keskusteli, miten toimimme, ja tulos: virastopäällikön ehdotuksesta kutsumme kiinteistölautakunnan yhteiskokoukseen, jossa keskustellaan maankäytön periaatteista ja kuinka tärkeää on, että kaupunkisuunnittelutoimi on mukana kun tontteja varaillaan. Eli uskomme vahvasti kehitykseen ja edistykseen tässä asiassa!

Ja huom! Keski-Vuosaaren kehittämisselvitys on kaupunkisuunnitteluvirastossa tekeillä.

Samalla hyväksyttiin myös liikenneympyräsuunnitelma tulevan Lidlin viereen. Liikenneympyrää tulee kiirehtiä, jotta se ehtisi valmiiksi yhtä aikaa kaupan kanssa. Muuten tulee vuodeksi (2012-2013) tilanne, jossa vaarallinen risteys vilkastuu kovasti ja sen läpi kulkee päivittäin peruskoululaisia. Huhtikuussa tehdään päätös liikenneinvestoinneista.

11.2.2010 pöydälle pantu asia:

Lausunto Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksestä

esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Tässä oli Vallilanlaakso taas esillä. Saimme ensin ylimääräisen esittelyn bussikadun eduista. En vakuuttunut. Neljä poikittaisbussia paranisi: 57 ja sekä tietenkin ilmeisesti eräille johtohenkilöille kaikkein tärkein asia eli tiedelinja 506 nopeutuisivat. Voitaisiin yhdistää osin 45 ja 71 ja 59:n kuormitus kevenisi. Vihreiden Mari Holopainen ja minä saivartelimme lausunnon sanamuodoista, jotta siinä ei lukisi rivien välissä että Vallilanlaaksoon suunnitellaan raitiolinjaa JA joukkoliikennekatua.  Esittelijä muutti esitystään niin, että lausunnon mukaan päätökset kustakin linjaratkaisusta tehdään erikseen.

Tiedote: Vapaa julkaistavaksi heti

Maailmankuulun dokumentaristin Sebastião Salgadon valokuvia
Kaisaniemen metroasemalla

Kaisaniemen metroaseman vitriineissä on 1.-28.2. esillä brasilialaisen
dokumenttivalokuvaajan Sebastião Salgadon valokuvia Brasilian
maattomien liikkeestä (Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra,
MST). Kuvasarjan nimi on Terra (Maa), ja  esipuheen siihen on
kirjoittanut portugalilainen kirjailija José Saramago, joka sai
kirjallisuuden Nobelin palkinnon vuonna 1998.

Kuvat esittävät Brasilian maattomien liikkeen historiaa ja ihmisten
arkea liikkeen leireissä. Salgado tuo koruttomasti esille köyhyyden,
peräänantamattoman yritteliäisyyden, sekä liikkeen jäsenten kohtaamaa
väkivaltaa ja ihmisoikeuloukkauksia, joista kärsivät myös lapset.
Salgado antaa kuvien puhua puolestaan, mutta pyrkii herättämään niillä
myös keskustelua. Hän on itse verrannut Brasilian maattomien leirien
oloja elämään YK:n pakolaisleireillä. Maattomien liikkeessä häntä
kiinnostaa erityisesti sen taistelu oikeudesta elää maaseudulla
aikana, jolloin kaupungistuminen on muuttoliikkeiden vallitseva
suunta.

Sebastião Salgadon kuvissa Brasilian maattomien liikkeestä yhdistyvät
monet hänen töilleen keskeiset esteettiset, sosiaaliset ja
ympäristöpoliittiset teemat. Maattomien liikkeessä hän haluaa nostaa
esille sen tavoitteleman yhteiskunnallisen muutoksen sekä ekologisesti
kestävän maatalousmallin. Kuvissa näkyy myös hänen pyrkimyksensä
esittää köyhyyttä kuvattaville arvokkaalla tavalla. Salgado pyrkii
valokuvillaan laajentamaan ihmiskunnan muistia ja tekemään katsojat
osallisiksi maailman tapahtumista, jotka he ehkä näkevät vain kuvien
välityksellä.

Salgado saavutti asemansa yhtenä maailman johtavista
dokumenttikuvaajista 1980-luvulla, jolloin hänen valokuvansa toivat
Sahelin nälänhädän näkyville maailman mediassa. Muissa kuvasarjoissaan
Salgado on esittänyt alkuperäiskansojen elämää, pakolaisuutta, sodan
uhreja ja ilmastonmuutoksen seurauksia. Aiemmin Suomessa hänen
yksityisnäyttelynsä on nähty mm. Helsingin kaupungin taidemuseossa
Tennispalatsissa.

Salgado osallistuu myös käytännössä yhteiskunnallista muutosta tuoviin
hankkeisiin. Hän on antanut töitään järjestöjen, kuten UNICEFin ja
Lääkärit ilman rajoja -järjestön, käyttöön. Tämä näyttely on koottu
MST:n 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuvasarja on keväällä nähtävillä
kokonaisuudessaan Kaapelitehtaan julistegalleriassa.

Nyt Helsingissä nähtävän näyttelyn järjestää Maattomien ystävät ry.

Lisätiedot:
Sampo Villanen
puheenjohtaja, Maattomien ystävät
p. 040 528 3641

Puheenjohtaja Sampo Villanen: Helsingin Vasemmistoliitto vaatii julkisiin ruokaloihin oikeutta eettiseen ruokaan, 17.12.2009.

Helsingin Vasemmistoliitto vaatii, että eettinen vakaumus on otettava julkisen sektorin ravitsemuspalveluissa huomioon samalla tavalla kuin uskonnollinen vakaumus.

“2000-luvun maailmassa tulee kunnioittaa eettisin perustein tehtyjä valintoja. Esimerkiksi vegaaniruokavalio on hyvä valinta paitsi eläinten hyvinvoinnin, myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta”, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Sampo Villanen toteaa.

Suomalaisilla on yhä enemmän erilaisia vakaumuksellisia ruokavalioita. Osa ruokavalioista perustuu uskontoihin, osa eettisiin vakaumuksiin. Perinteisesti uskonnollisen vakaumuksen ilmoittaminen on riittänyt syyksi saada haluamansa erikoisruokavalio julkisissa laitoksissa. Sen sijaan esimerkiksi vegaanit, jotka kieltäytyvät kaikista eläinkunnan tuotteista eettisistä syistä, saavat edelleen taistella saadakseen itselleen tai lapsilleen sopivaa ruokaa.

Lisätiedot:
Sampo Villanen
puh. 040 528 3641

Olemme ihan viime viikkoina myös estäneet kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 8-0 lähiömäisten tornitalojen rakentamisen Leppäsuon tonttien päähän. Ajatus oli minun ja Silvian ja puhuimme muut puolueet siihen mukaan. Näiden lisäksi Hernesaaren osayleiskaavaan ei ole enää tulossa pitkälle merelle laitettavaa jättiristeilijälaituria vain siksi, että Helsingin Satama kustantaisi samalla helikopterikentän pitkän kannaksen päähän. Osayleiskaavassa laivat tullaan sijoittamaan vähän huomaamattomammin ja helikopterikentän tarvetta arvioidaan uudelleen sitten kun sitä erikseen ehdotetaan. Maisema Kaivarin suunnasta olisi pilaantunut, mutta yhteistuumin muiden puolueiden kanssa estimme tämän. Tuntuu hyvältä kun on saanut asioita aikaan.

Ja vielä pikkuisen lisää omakehua: ei mennyt ihan hukkaan huhkiminen Brasilian maattomien liikkeen MST:n eteen, kun saimme tilaa mm. Tv-Nyttissä Ylen radion ja parin lehden lisäksi. Näin tuloksellisia vaikuttamisviikkoja saisi olla enemmän!

Tiedote, vapaa julkaistavaksi heti.

Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja: “Lahtauslista ei sovi
palvelujen kehittämiseen.”

Helsingin Vasemmistoliitto ei ole tyytyväinen kaupungin niin sanotulle
palveluverkkotyöryhmälle esitettyyn palvelujen leikkauslistaan.
Vasemmistoliitto otti jo viime viikolla kantaa kirjastojen
lakkauttamista vastaan. Uudella leikkauslistalla ei kerrota monessa
kohdassa, miten tilojen yhdistämiset käytännössä järjestettäisiin.
Monessa kohdassa palvelut huonisivat. Esimerkiksi päivähoidossa tilaa
on liian vähän jo nyt eikä keskimääräistä neliömäärää lasta kohti voi
ainakaan supistaa.

“Lähtökohtana on oltava että palvelut eivät saa heiketä alueilla,
joissa ne ovat jo valmiiksi heikentyneet. Kirjaston sulkeminen siksi
että lyhentyneet aukioloajat ovat vähentäneet käyttöä, on älytöntä.
Palvelujensa kanssa jo nyt kamppailevia alueita pitäisi päinvastoin
tukea, jotta asukkaiden epätasa-arvo ei pahene entisestään.” sanoo
Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Sampo Villanen. “Se on myös
kaupungin omien arvojen mukaista.”

Vasemmistoliitto on jo vuosia korostanut lähipalvelujen saatavuuden
merkitystä, mutta se ei ole suuremmille puolueille käynyt.

“Palvelujen kehittämisessä on lähdetty Helsingin Vasemmistoliiton
mielestä väärästä päästä. Säästöihin tähtäävä kehittäminen on tehtävä
yhdessä alueiden asukkaiden kanssa keskustellen, jotta heille ei
aiheuteta tarpeettomia vaikeuksia. Hyväksymme sen, että esimerkiksi
joistakin viipalekouluista luovutaan, jos ne ovat suhteessa kalliita,
mutta palveluja on kehitettävä alueellisina kokonaisuuksina. Nyt tämä
lista on vain saneltu ylhäältä päin.”

Pienten lasten koulumatkat eivät saa pidentyä kohtuuttomasti. Se
aiheuttaa vanhemmille vaikeuksia ja lisää autonhankintatarvetta.
Terveyskeskusten keskittäminen on jo nyt aiheuttanut paljon harmia
esimerkiksi Kruununhaan asukkaille, joilta nyt olisivat mahdollisesti
laboratoriopalvelut karkaamassa Viiskulmasta entistä kauemmaksi.
Samoin suositut Harjun ja Munkkiniemen musiikkiin painottuneet
nuorisotalot ovat listalla, vaikka kohtuuhintaisista bänditiloista on
pikemminkin huutava pula.

“Kokonaisuudessaan listaa voikin nimittää palvelujen kehittämisen
sijaan lahtauslistaksi.” Villanen pamauttaa.

Sampo Villanen
p. 040 528 3641
puheenjohtaja
Helsingin Vasemmistoliitto