Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa puhuttiin tänään eniten
1) Helsingin kaupungin tulvastrategiasta
2) Herttoniemen asemakaavasta
3) Kehä I:n kehittämisestä
4) Östersundomin uusimmasta suojeluehdotuksesta
Read More »

Maattomien ystävien puheenjohtaja vaihtui

Luovuin toissapäivänä Maattomien ystävien puheenjohtajuudesta, koska en yksinkertaisesti ehdi kehittää Vasemmistoliittoa, tehdä kunnallispolitiikkaa ja väitöstutkimusta ja vielä johtaa tätäkin järjestöä yhtä aikaa. Vuosikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pertti Simula, joka on toiminut pitkään Brasilian maattomien kanssa ja oli ratkaisevassa roolissa suomalaisen yhdistyksemme perustamisessa. Olemme saaneet varsin pienellä porukalla merkittävän paljon aikaan, ja viime kuukausina olemme alkaneet pohtia entistä strategisemmin, mihin käytämme energiaamme. Vielä sunnuntaihin saakka on mahdollisuus käydä katsomassa valokuvanäyttelyä Kaisaniemen metroasemalla, mutta jos ei ehdi, niin se tulee esille kokonaisuudessaan Kaapelitehtaan julistegalleriaan 15.4.-31.5. Tulemme olemaan esillä myös mm. Suomen sosiaalifoorumissa ja Maailma kylässä -festivaaleilla, joissa on Salgadon lisäksi esillä muun muassa suora demokratia.

Aivan tuoreet paljastukset Suomen turkistarhoilla ovat valitettavasti todellisuutta myös tehotuotettujen ruokaeläinten kohdalla, minkä sikatehdas-kampanja on osoittanut. (Heikkohermoiset, surffatkaa varoen). Käytyäni Leipzigissa Euroopan maattomien ystävien tapaamisessa, jossa oli paikalla myös useita Brasilian MST:n edustajia, olen yhä vakuuttuneempi siitä, että meidän on toimittava laajalla rintamalla yhdessä maailmanlaajuisesti nykyisen itsetuhoisen tuotantojärjestelmän muuttamiseksi. MST puhuu erilaisista maatalousmalleista: toisesta joka perustuu suuryritysten dominoimaan, harvoja suuromistajia hyödyttävään bisnekseen ja globaalille ja paikalliselle ympäristölle sekä viljelyaittojen väestöille tuhoisaan vientituotantoon; ja toisesta joka perustuu pienviljelyyn, ekologisesti kestäviin menetelmiin ja kasvinjalostukseen sekä ruokaomavaraisuuteen.

Tutustuessani Reiluun kauppaan ja niihin hirveyksiin joita sillä yritetään korjata, samoin kuin nyt esimerkiksi Brasilian maakamppailuihin, olen havainnut että talousglobalistit eivät ole koskaan aidosti välittäneet siitä, mitä kaiken kaupallistaminen ja alistaminen suurpääomalle tekee todellisille ihmisille. He näkevät ihmisen jonakin tulevaisuudessa olevana, äärimmäisen yksinkertaistettuna käsitteenä, jonka ei esimerkiksi tarvitse syödä muutamaan vuosikymmeneen, kunhan kaikki sitten joskus melkoisen naiivin talousteorian mukaisesti muuttuu paremmaksi. Mitä se ei kuitenkaan ole tehnyt. YK:n tuottama uusin Maailman tila -raportti toteaa, että elintasomme tuhoutuu ympäristön vuoksi vääjäämättä, jos sitä yritetään nykyisellä tavalla kasvattaa tai edes pitää nykyisellään. Maattomien ystävissä pyrimme siksi edistämään uudenlaista ajattelua, joka perustuu todelliseen demokratiaan, ihmisten väliseen yhteistyöhön, kaikkien perusoikeuksien turvaamiseen  ja yhteisen planeettamme asettamiseen puhtaan rahanpalvonnan edelle. Eräs maailmanlaajuisten aloitteiden tekemiseen kykenevä valtava maailmanlaajuinen verkosto on pienviljelijöiden, maattomien ja alkuperäiskansojen Via Campesina, johon kuuluu 148 järjestöä 69 maasta kaikilta mantereilta. Se on aatteellisesti lähellä Maattomien ystäviä.

Tervetuloa mukaan toimintaan maauudistusten, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmän maataloustuotannon ja ennen kaikkea inhimillisemmän tulevaisuuden puolesta!

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.2.2010

Viime torstaina kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa puhuttiin periaatteellisistakin kysymyksistä. Olennaiset asiat olivat:

- Karhusaaren suunnitteluperiaatteet Östersundomissa
- lausunto Helsingin Energian kehitysohjelmasta: tässä todella isot päätökset ovat ajautuneet
ristiriitaan
- kiinteistölautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksymät huonot tonttivaraukset
- lisäksi väännettiin taas tekstimuodoista Vallilanlaakson suhteen

Karhusaaren tarkistetut suunnitteluperiaatteet


Sipoon liitosalueilla sijaitsevasta Karhusaaresta halutaan tehdä pientalo- tai huvilakaupunkia nykyisen melko harvaan asutun metsäisen saaren sijaan. Nyt siellä päätettiin säilyttää saaristoluonnon erityispiirteitä, mutta periaatteellinen keskustelu koski sitä, tehdäänkö siitä kaupunginosa vai ei, ja äänestys päättyi 7-2 sen puolesta, että tehdään. Vähemmistöön jäivät pienempää tonttitehokkuutta toivoneet Palmroth-Leino (Kok.) ja Johansson (Rkp). Tavoite uusilla tonteilla on nyt vähintään et= 0,4. Se on tiheämpi kuin Helsingin omakotitaloalueet, mutta vastaa esim. Kulosaaren huvilakaupunkialuetta. Tämä koskisi siis vain nyt rakentamattomia alueita. Jo rakennetuilla alueilla tavoite on et=0,3.

Rannoista halutaan yleiseen käyttöön eli kaikkien saataville noin 50% tai enemmän. Tällä hetkellä siellä on vain 7 % kaikille avointa rantaa, ja koko Helsingissä on 75 %. Yksityiset maanomistajat ovat jo tehneet Karhusaaressa aloitteita yksityisrantojensa antamisesta käyttöön, jos saavat vastineeksi tontilleen lisää rakennusoikeutta. Näin edistetään sekä julkisten rantojen että suuremman tonttitehokkuuden tavoitetta. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Lausunto Helsingin Energian kehitysohjelmasta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta
ehdotuksen mukaan
Myös tästä keskusteltiin pitkään. Kun kaupunginvaltuuston on samassa kokouksessa tehnyt kaksi ristiriitaista päätöstä, niin Helsingin Energia on tehnyt kehitysohjelmassaan mitä tahtoo eli viitannut kintaalla muun muassa yleiskaavalle. Meidän lautakuntamme lausunto on erittäin kriittinen, suorastaan tyrmäävä sen suhteen, että Hanasaaren voimalan aluetta ei saataisikaan asuntorakentamiskäyttöön, koska sinne jäisi voimalatoimintaa ja tulisi jopa lisää. Tässä on olennaista, että Energia on tehnyt kunnianhimoisen päästövähennyssuunnitelman, mutta koettanut karsia kustannuksia, jotta siihen olisi varaa.

Päästövähennyksiä ja MA-ohjelman asuntotavoitteita ei saa valtuustossa panna vastakkain, vaan molempiin on pyrittävä. Valtuuston seminaarin aikaan, jolloin tästä keskustellaan, on KOKO kaupunkisuunnittelulautakunta sitten Berliinin-matkalla!

Tapanilan Kanervatien aluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11954)
ehdotuksen mukaan

Oli hyvä suojelu- ja täydennyskaava vanhan Tapanilan pohjoisosissa.

Kallvikintien Shell-huoltoaseman ympäristöä koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11959)
ehdotuksen mukaan

Tässä tulee entisen Shellin tontille yksi asuintalo ja Lidlin laatikkokauppa, joka parantaa Vuosaaren palveluja selvästi. Saimme selitykset kaikkiin kysymyksiimme (parkkipaikat tulevat maan päälle, koska pohjavesialueella ei voi rakentaa maan alle),

Olimme Silvian kanssa sopineet että avaan keskustelua siitä, miten karmeiden laatikkokauppojen rakentaminen saadaan loppumaan. Kysyin, olisiko laatikkokaupan sijaan voinut rakentaa kerrostalon jonka alakerrassa olisi ollut samankokoinen kauppa. Syy ettei voi, on että kaupunginhallitus on varannut tontin Lidlille kiinteistölautakunnan ehdotuksesta. Kiinteistölautakunta ja kaupunginhallitus ohittavat tonttien myynnissään usein kaupunkisuunnittelutoimen, minkä vuoksi tulee huonoa ympäristöä. Asiassa on kyllä tapahtunut viime vuosina parannusta, mutta silti tässä oli esimerkki kaupungin hallintokuntien  surkeasta yhteistoiminnasta.

Lautakunta keskusteli, miten toimimme, ja tulos: virastopäällikön ehdotuksesta kutsumme kiinteistölautakunnan yhteiskokoukseen, jossa keskustellaan maankäytön periaatteista ja kuinka tärkeää on, että kaupunkisuunnittelutoimi on mukana kun tontteja varaillaan. Eli uskomme vahvasti kehitykseen ja edistykseen tässä asiassa!

Ja huom! Keski-Vuosaaren kehittämisselvitys on kaupunkisuunnitteluvirastossa tekeillä.

Samalla hyväksyttiin myös liikenneympyräsuunnitelma tulevan Lidlin viereen. Liikenneympyrää tulee kiirehtiä, jotta se ehtisi valmiiksi yhtä aikaa kaupan kanssa. Muuten tulee vuodeksi (2012-2013) tilanne, jossa vaarallinen risteys vilkastuu kovasti ja sen läpi kulkee päivittäin peruskoululaisia. Huhtikuussa tehdään päätös liikenneinvestoinneista.

11.2.2010 pöydälle pantu asia:

Lausunto Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksestä

esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Tässä oli Vallilanlaakso taas esillä. Saimme ensin ylimääräisen esittelyn bussikadun eduista. En vakuuttunut. Neljä poikittaisbussia paranisi: 57 ja sekä tietenkin ilmeisesti eräille johtohenkilöille kaikkein tärkein asia eli tiedelinja 506 nopeutuisivat. Voitaisiin yhdistää osin 45 ja 71 ja 59:n kuormitus kevenisi. Vihreiden Mari Holopainen ja minä saivartelimme lausunnon sanamuodoista, jotta siinä ei lukisi rivien välissä että Vallilanlaaksoon suunnitellaan raitiolinjaa JA joukkoliikennekatua.  Esittelijä muutti esitystään niin, että lausunnon mukaan päätökset kustakin linjaratkaisusta tehdään erikseen.

Valokuvia Brasiliasta metroasemalla

Tänään pystytimme Kaisaniemen metroasemalle upean Sebastião Salgadon valokuvanäyttelyn, jonka toin Leipzigista Maattomien ystävien Euroopan tapaamisesta Suomeen. Näyttely on siellä helmikuun 28. päivään saakka. Alla lehdistötiedote. Kannattaa mennä katsomaan!

Tiedote: Vapaa julkaistavaksi heti

Maailmankuulun dokumentaristin Sebastião Salgadon valokuvia
Kaisaniemen metroasemalla

Kaisaniemen metroaseman vitriineissä on 1.-28.2. esillä brasilialaisen
dokumenttivalokuvaajan Sebastião Salgadon valokuvia Brasilian
maattomien liikkeestä (Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra,
MST). Kuvasarjan nimi on Terra (Maa), ja  esipuheen siihen on
kirjoittanut portugalilainen kirjailija José Saramago, joka sai
kirjallisuuden Nobelin palkinnon vuonna 1998.

Kuvat esittävät Brasilian maattomien liikkeen historiaa ja ihmisten
arkea liikkeen leireissä. Salgado tuo koruttomasti esille köyhyyden,
peräänantamattoman yritteliäisyyden, sekä liikkeen jäsenten kohtaamaa
väkivaltaa ja ihmisoikeuloukkauksia, joista kärsivät myös lapset.
Salgado antaa kuvien puhua puolestaan, mutta pyrkii herättämään niillä
myös keskustelua. Hän on itse verrannut Brasilian maattomien leirien
oloja elämään YK:n pakolaisleireillä. Maattomien liikkeessä häntä
kiinnostaa erityisesti sen taistelu oikeudesta elää maaseudulla
aikana, jolloin kaupungistuminen on muuttoliikkeiden vallitseva
suunta.

Sebastião Salgadon kuvissa Brasilian maattomien liikkeestä yhdistyvät
monet hänen töilleen keskeiset esteettiset, sosiaaliset ja
ympäristöpoliittiset teemat. Maattomien liikkeessä hän haluaa nostaa
esille sen tavoitteleman yhteiskunnallisen muutoksen sekä ekologisesti
kestävän maatalousmallin. Kuvissa näkyy myös hänen pyrkimyksensä
esittää köyhyyttä kuvattaville arvokkaalla tavalla. Salgado pyrkii
valokuvillaan laajentamaan ihmiskunnan muistia ja tekemään katsojat
osallisiksi maailman tapahtumista, jotka he ehkä näkevät vain kuvien
välityksellä.

Salgado saavutti asemansa yhtenä maailman johtavista
dokumenttikuvaajista 1980-luvulla, jolloin hänen valokuvansa toivat
Sahelin nälänhädän näkyville maailman mediassa. Muissa kuvasarjoissaan
Salgado on esittänyt alkuperäiskansojen elämää, pakolaisuutta, sodan
uhreja ja ilmastonmuutoksen seurauksia. Aiemmin Suomessa hänen
yksityisnäyttelynsä on nähty mm. Helsingin kaupungin taidemuseossa
Tennispalatsissa.

Salgado osallistuu myös käytännössä yhteiskunnallista muutosta tuoviin
hankkeisiin. Hän on antanut töitään järjestöjen, kuten UNICEFin ja
Lääkärit ilman rajoja -järjestön, käyttöön. Tämä näyttely on koottu
MST:n 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuvasarja on keväällä nähtävillä
kokonaisuudessaan Kaapelitehtaan julistegalleriassa.

Nyt Helsingissä nähtävän näyttelyn järjestää Maattomien ystävät ry.

Lisätiedot:
Sampo Villanen
puheenjohtaja, Maattomien ystävät
p. 040 528 3641

Kaupungin ruokaloihin oikeus eettiseen ruokavalioon

Tässä uusin kannanottomme:

Puheenjohtaja Sampo Villanen: Helsingin Vasemmistoliitto vaatii julkisiin ruokaloihin oikeutta eettiseen ruokaan, 17.12.2009.

Helsingin Vasemmistoliitto vaatii, että eettinen vakaumus on otettava julkisen sektorin ravitsemuspalveluissa huomioon samalla tavalla kuin uskonnollinen vakaumus.

“2000-luvun maailmassa tulee kunnioittaa eettisin perustein tehtyjä valintoja. Esimerkiksi vegaaniruokavalio on hyvä valinta paitsi eläinten hyvinvoinnin, myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta”, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Sampo Villanen toteaa.

Suomalaisilla on yhä enemmän erilaisia vakaumuksellisia ruokavalioita. Osa ruokavalioista perustuu uskontoihin, osa eettisiin vakaumuksiin. Perinteisesti uskonnollisen vakaumuksen ilmoittaminen on riittänyt syyksi saada haluamansa erikoisruokavalio julkisissa laitoksissa. Sen sijaan esimerkiksi vegaanit, jotka kieltäytyvät kaikista eläinkunnan tuotteista eettisistä syistä, saavat edelleen taistella saadakseen itselleen tai lapsilleen sopivaa ruokaa.

Lisätiedot:
Sampo Villanen
puh. 040 528 3641

Eespäin voittojen tiellä..

Meidän nimeämämme “lahtauslista” on nyt sitten joutunut ikään kuin epäsuosioon. Mutta sanan otti käyttöön vasemmistoliittolaisten ja vihreiden ja monien muiden lisäksi jopa Rkp:n Jan D. Oker-Blom. On oikein hyvä merkki, että tässä kaupungissa ei voi tehdä ihan mitä vain. Toivotaan, että ihmisen kannalta järkevät päätökset lisääntyisivät.

Olemme ihan viime viikkoina myös estäneet kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 8-0 lähiömäisten tornitalojen rakentamisen Leppäsuon tonttien päähän. Ajatus oli minun ja Silvian ja puhuimme muut puolueet siihen mukaan. Näiden lisäksi Hernesaaren osayleiskaavaan ei ole enää tulossa pitkälle merelle laitettavaa jättiristeilijälaituria vain siksi, että Helsingin Satama kustantaisi samalla helikopterikentän pitkän kannaksen päähän. Osayleiskaavassa laivat tullaan sijoittamaan vähän huomaamattomammin ja helikopterikentän tarvetta arvioidaan uudelleen sitten kun sitä erikseen ehdotetaan. Maisema Kaivarin suunnasta olisi pilaantunut, mutta yhteistuumin muiden puolueiden kanssa estimme tämän. Tuntuu hyvältä kun on saanut asioita aikaan.

Ja vielä pikkuisen lisää omakehua: ei mennyt ihan hukkaan huhkiminen Brasilian maattomien liikkeen MST:n eteen, kun saimme tilaa mm. Tv-Nyttissä Ylen radion ja parin lehden lisäksi. Näin tuloksellisia vaikuttamisviikkoja saisi olla enemmän!

Lahtauslista ei sovi palvelujen kehittämiseen

Tässä mielipiteeni kaupungin palvelujen leikkaamisesta:

Tiedote, vapaa julkaistavaksi heti.

Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja: “Lahtauslista ei sovi
palvelujen kehittämiseen.”

Helsingin Vasemmistoliitto ei ole tyytyväinen kaupungin niin sanotulle
palveluverkkotyöryhmälle esitettyyn palvelujen leikkauslistaan.
Vasemmistoliitto otti jo viime viikolla kantaa kirjastojen
lakkauttamista vastaan. Uudella leikkauslistalla ei kerrota monessa
kohdassa, miten tilojen yhdistämiset käytännössä järjestettäisiin.
Monessa kohdassa palvelut huonisivat. Esimerkiksi päivähoidossa tilaa
on liian vähän jo nyt eikä keskimääräistä neliömäärää lasta kohti voi
ainakaan supistaa.

“Lähtökohtana on oltava että palvelut eivät saa heiketä alueilla,
joissa ne ovat jo valmiiksi heikentyneet. Kirjaston sulkeminen siksi
että lyhentyneet aukioloajat ovat vähentäneet käyttöä, on älytöntä.
Palvelujensa kanssa jo nyt kamppailevia alueita pitäisi päinvastoin
tukea, jotta asukkaiden epätasa-arvo ei pahene entisestään.” sanoo
Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Sampo Villanen. “Se on myös
kaupungin omien arvojen mukaista.”

Vasemmistoliitto on jo vuosia korostanut lähipalvelujen saatavuuden
merkitystä, mutta se ei ole suuremmille puolueille käynyt.

“Palvelujen kehittämisessä on lähdetty Helsingin Vasemmistoliiton
mielestä väärästä päästä. Säästöihin tähtäävä kehittäminen on tehtävä
yhdessä alueiden asukkaiden kanssa keskustellen, jotta heille ei
aiheuteta tarpeettomia vaikeuksia. Hyväksymme sen, että esimerkiksi
joistakin viipalekouluista luovutaan, jos ne ovat suhteessa kalliita,
mutta palveluja on kehitettävä alueellisina kokonaisuuksina. Nyt tämä
lista on vain saneltu ylhäältä päin.”

Pienten lasten koulumatkat eivät saa pidentyä kohtuuttomasti. Se
aiheuttaa vanhemmille vaikeuksia ja lisää autonhankintatarvetta.
Terveyskeskusten keskittäminen on jo nyt aiheuttanut paljon harmia
esimerkiksi Kruununhaan asukkaille, joilta nyt olisivat mahdollisesti
laboratoriopalvelut karkaamassa Viiskulmasta entistä kauemmaksi.
Samoin suositut Harjun ja Munkkiniemen musiikkiin painottuneet
nuorisotalot ovat listalla, vaikka kohtuuhintaisista bänditiloista on
pikemminkin huutava pula.

“Kokonaisuudessaan listaa voikin nimittää palvelujen kehittämisen
sijaan lahtauslistaksi.” Villanen pamauttaa.

Sampo Villanen
p. 040 528 3641
puheenjohtaja
Helsingin Vasemmistoliitto

Katajanokan ristihotelli? Ei kiitos.

Tässä juuri julkisuuteen lähtenyt tiedote. Hieman kärjistäen kyse on jälleen kerran kaupunkilaisten oikeudesta omaan kaupunkiinsa.


TIEDOTE:  VASEMMISTOLIITTO EI HYVÄKSY KATAJANOKAN HOTELLIA
VAPAA JULKAISTAVAKSI HETI

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 5.11. Katajanokan
”ristihotellin” kaavaehdotusta. Asiasta on keskusteltu runsaasti, ja
hotellia on vastustettu lähes kaikissa kannanotoissa. Vasemmistoliiton
edustajat kaupunkisuunnittelulautakunnassa haluavat paikan mieluiten
kaupunkilaisia hyödyttävään käyttöön. Hotelli vaarantaisi heidän
mukaansa Kauppatorin ja Katajanokan viihtyisyyden.

”Keskustelussa on puhuttu vain rakennuksen ulkonäöstä. Meille
keskeisintä on kuitenkin, mitä hotelli tekee kaupunkitilalle.
Rakennuksen vaikutus katuelämään on kielteinen ja ohjaisi myös
hotellipäätöstä seuraavaa Eteläsataman kokonaisuunnittelua aivan
väärään suuntaan”, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen,
kaupunginvaltuutettu Silvia Modig toteaa.  ”Lisäksi rakennus on
muodoltaan ja ulkomuodoltaan hyökkäävä ja häiritsevä ja veisi huomion
Helsingin pidetyiltä kirkoilta, Presidentinlinnalta ja Kauppatorin
leppoisalta tunnelmalta” hän jatkaa.

Hotelli tulisi olemaan rikkaimpien vieraiden luksuskäytössä, eli
tavallisia turistejakaan sillä ei saataisi. ”Turistit tulevat
katsomaan Helsinkiä, eivät kaikista maailman suurista kaupungeista
löytyvää kylmää lasiarkkitehtuuria” toteaa lautakunnan varajäsen,
kaupunkitutkija Sampo Villanen. ” Kaupunki ei ole kiiltokuva. Rakennus
uhkaisi muuttaa Kauppatorin ympäristön entistä enemmän pelkäksi
matkailijoiden tilaksi. Se olisi suuri vahinko sekä helsinkiläisille
että turisteille”, Villanen arvioi.

Vasemmistoliiton edustajat pitävät rakennusta yrityksenä työntää
isolla rahalla Helsinkiin standardoitua lasiarkkitehtuuria, jota on
löydettävissä esimerkiksi kaikista Aasian suurkaupungeista. ”Tämä on
kuin sukua 70-luvun betonirakentamiselle, jossa viihtyisä ja hyvin
toimiva kerrostuneisuus murskattiin röyhkeän ison rahan rakentamisen
tieltä. Rahan valta on asetettu kaupunkilaisten edun edelle.
Kauppatorin kupeeseen on syytä  rakentaa jotakin kaikkien
kaupunkilaisten käyttöön, ei pelkästään kaikkein rikkaimmille
vieraille.” Modig tähdentää.

Vasemmistoliiton edustajat vaativat, että tontin käyttö suunnitellaan
tarkoituksenmukaiseksi ja ympäristöön sopivaksi samassa yhteydessä,
kun Eteläsatamalle aletaan tehdä ensi vuonna kokonaissuunnitelmaa.

Lisätiedot:

Silvia Modig, kaupunginvaltuutettu,
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, Vas.
p. 0400 129 542

Sampo Villanen, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja
kaupnkisuunnittelulautakunnan varajäsen, Vas.
p. 040 528 3641

Herzog & De Meuronin suunnitelma

Täältä löytyy lisää tietoa ja kuvia.

Raitiovaunuvarikkosuunnitelmaa käsiteltiin lautakunnassa 15.10.

Olin taas viime keskiviikkona kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Olin pyytänyt edellisellä viikolla pöydälle lausunnon, joka lautakunnan oli tarkoitus antaa Vallilan raitiovaunuvarikkoa vastustaneille kaupunginvaltuutetuille. Nyt on siis tutkittu kahta vaihtoehtoa, Vallilan nykyisen varikon laajentamista maan alle tai Koskelan varikon laajentamista maan päälle.

Viraston ehdottamassa lausunnossa pitäydyttiin puhtaan teknis-taloudellisiin seikkoihin eikä huomioitu lautakunnan keväällä saamaa, lähes 4000 allekirjoituksen adressia, jossa esitettiin erilaisia huolia varikosta. Huolista osa on lukemani virastojen yhteisselvityksen perusteella turhia: Tuli lisätilaa sitten tänne tai Koskelaan, ratikkoja kulkee paljon joka tapauksessa samaa reittiä Hämeentietä pitkin. Tunnelin meluselvitykset tehdään vasta sitten kun aletaan tarkemmin suunnitella, mutta viraston selvityksen mukaan kallio toimii lähes täydellisenä äänieristeenä. Eli tunnelista ei pitäisi kantautua jatkuvaa meteliä asuntoihin.

Tekstissä todettiin, että Koskela on osoittautunut kustannuksiltaan edullisemmaksi vaihtoehdoksi, mutta muuten ei otettu mitään kantaa
eikä edes mainittu asukkaiden huolta. Ehdotin tekstiin lisäystä, jonka mukaan

Lautakunta toteaa, että Vallilan sijoitusvaihtoehto on lisäksi aiheuttanut alueen asukkaissa vastustusta.

Muut hyväksyivät asian, ja puheenjohtaja pyysi viraston asemakaavapäällikköä muuttamaan esitystään ehdotukseni mukaiseksi.

Kiva harrastaa lautakunnassa vaihteeksi diplomatiaa. Tuo sanamuoto oli tarkoituksella niin neutraali, että muut lautakunnan jäsenet hyväksyisivät  sen. Siitä huolimatta asialla oli merkitystä. Nyt kaupunginhallitukselle korostuu viesti, että myös asukkaiden huoleen on suhtauduttava vakavasti ja että kaupunkisuunnittelulautakunta otti sen huomioon. Asukkaat ovat viime vuosina tapahtuneesta edistyksestä huolimatta vähän kuin statisteja useimmissa suunnitelmissa.

Tässä linkissä on esityslista.

Tässä linkissä on pikayhteenveto päätöksistä.

Miksi mukana budjettisovussa

Vasemmistoliitto päätti osallistua pitkin hampain Helsingin niin sanottuun budjettisopuun sen jälkeen, kun SDP oli kävellyt neuvotteluista ulos vaatien kunnallisveron korotusta. Demarien jätettyä pöydän laman aikana erityisen tärkeät kaupungin palvelut eivät olisi selvinneet Kokoomuksen leikkauslinjasta ilman Vasemmistoliittoa. Kokoomuslaisen ylipormestari Pajusen budjettiehdotuksessa määräaikaisten sopimuksia olisi alettu jättää uusimatta. Nyt sopimukseen kirjattiin, että työntekijöitä ei vähennetä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kouluissa. Paavo Arhinmäki kertoo blogimerkinnässään tarkemmin, mistä oli kyse. Syy demarien poisjääntiin on epäselvä: Vasemmistoliitto totesi, että Helsingin kaupungilla on selvästi varaa olla korottamatta kunnallisveroa vielä tänä vuonna. Muistetaan myös, että kunnallisvero on tasavero. Valtion aiheuttamaa talouskurjuutta ei tule korvata epäreilulla kunnallisverolla, vaan muun muassa pääomatulojen progressiivisella verolla ja ympäristöveroilla.

Muun muassa Helsingin Sanomat antoi eilen toimittajan Kaupungin laita -kolumnissa täysin väärän kuvan siitä, mitä kaupungin budjettineuvotteluissa tapahtui. Ikävää on, että tämä ei ollut ensimmäinen kerta, vaan Vasemmistoliiton vähättely ja sivuuttaminen on lehdessä pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Liekö syynä sitten Hesarin paremmat kontaktit Kokoomukseen kuin Vasemmistoliittoon vai mikä lie?

Nyt toivomme kuitenkin, että Helsingin politiikka ja kulttuuri alkaisi demokratisoitua, kun kolmen puolueen enemmistödiktatuuria on vähän avattu.