TIEDOTE:  VASEMMISTOLIITTO EI HYVÄKSY KATAJANOKAN HOTELLIA
VAPAA JULKAISTAVAKSI HETI

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 5.11. Katajanokan
”ristihotellin” kaavaehdotusta. Asiasta on keskusteltu runsaasti, ja
hotellia on vastustettu lähes kaikissa kannanotoissa. Vasemmistoliiton
edustajat kaupunkisuunnittelulautakunnassa haluavat paikan mieluiten
kaupunkilaisia hyödyttävään käyttöön. Hotelli vaarantaisi heidän
mukaansa Kauppatorin ja Katajanokan viihtyisyyden.

”Keskustelussa on puhuttu vain rakennuksen ulkonäöstä. Meille
keskeisintä on kuitenkin, mitä hotelli tekee kaupunkitilalle.
Rakennuksen vaikutus katuelämään on kielteinen ja ohjaisi myös
hotellipäätöstä seuraavaa Eteläsataman kokonaisuunnittelua aivan
väärään suuntaan”, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen,
kaupunginvaltuutettu Silvia Modig toteaa.  ”Lisäksi rakennus on
muodoltaan ja ulkomuodoltaan hyökkäävä ja häiritsevä ja veisi huomion
Helsingin pidetyiltä kirkoilta, Presidentinlinnalta ja Kauppatorin
leppoisalta tunnelmalta” hän jatkaa.

Hotelli tulisi olemaan rikkaimpien vieraiden luksuskäytössä, eli
tavallisia turistejakaan sillä ei saataisi. ”Turistit tulevat
katsomaan Helsinkiä, eivät kaikista maailman suurista kaupungeista
löytyvää kylmää lasiarkkitehtuuria” toteaa lautakunnan varajäsen,
kaupunkitutkija Sampo Villanen. ” Kaupunki ei ole kiiltokuva. Rakennus
uhkaisi muuttaa Kauppatorin ympäristön entistä enemmän pelkäksi
matkailijoiden tilaksi. Se olisi suuri vahinko sekä helsinkiläisille
että turisteille”, Villanen arvioi.

Vasemmistoliiton edustajat pitävät rakennusta yrityksenä työntää
isolla rahalla Helsinkiin standardoitua lasiarkkitehtuuria, jota on
löydettävissä esimerkiksi kaikista Aasian suurkaupungeista. ”Tämä on
kuin sukua 70-luvun betonirakentamiselle, jossa viihtyisä ja hyvin
toimiva kerrostuneisuus murskattiin röyhkeän ison rahan rakentamisen
tieltä. Rahan valta on asetettu kaupunkilaisten edun edelle.
Kauppatorin kupeeseen on syytä  rakentaa jotakin kaikkien
kaupunkilaisten käyttöön, ei pelkästään kaikkein rikkaimmille
vieraille.” Modig tähdentää.

Vasemmistoliiton edustajat vaativat, että tontin käyttö suunnitellaan
tarkoituksenmukaiseksi ja ympäristöön sopivaksi samassa yhteydessä,
kun Eteläsatamalle aletaan tehdä ensi vuonna kokonaissuunnitelmaa.

Lisätiedot:

Silvia Modig, kaupunginvaltuutettu,
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, Vas.
p. 0400 129 542

Sampo Villanen, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja
kaupnkisuunnittelulautakunnan varajäsen, Vas.
p. 040 528 3641

Täältä löytyy lisää tietoa ja kuvia.

Yhdistyksemme järjesti heti kärkeen mielenosoituksen Stora Enson pääkonttorilla, kun yrityksen rahoittamat sotilaspoliisit olivat hakanneet mieltään osoittaneita naisia ja lapsia Etelä-Brasiliassa. He olivat Brasilian Maattomien liikkeen (MST) jäseniä. MST on 1,5 miljoonan jäsenen voimakas kansanliike, joka vaatii että Brasilian hallitus noudattaa Brasilian hyvää perustuslakia ja toteuttaa maareformin eli maauudistuksen. Brasiliassa nimittäin erittäin pieni joukko suurtilallisia ja nykyään myös suuryrityksiä omistaa lähes kaiken maan, ja riistää sitä jopa väkivalloin alkuperäiskansoilta sekä köyhiltä maanviljelijöiltä. Stora Enso on sekaantunut tähän myös. Se hankkii puolilaillisin keinoin suuria maita ympäristölle tuhoisille puupelloilleen. Sellutehtaat se haluaa viedä Brasiliaan, jossa se voi riistää niiden työntekijöitä. Suomalaiset tehdastyöläiset potkitaan pois kannattavistakin tehtaista. Puhdas ahneus aiheuttaa suurta kärsimystä sekä pohjoisen työntekijöille että etelän viljelijöille ja asukkaille. Ja kaiken lisäksi ruoan hinnan nousu on suorassa yhteydessä ruokaviljelmien korvaamiseen luonnolle vierailla puupelloilla.

Yhdistyksemme on saanut jo jotain aikaankin. Kutsuimme Suomen sosiaalifoorumiin MST:n Ulisses Manacas ja Kuminkerääjien liiton johtoon kuuluvat Ataganildo Deus de Matos (Gatão) ja Sandra Regina. He ovat esiintyneet Suomen sosiaalifoorumissa, tavanneet tukun suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja Vasemmistoliiton globaalityöryhmän, luennoineet Helsingin yliopistolla, antaneet yhteisen julkilausuman Kemijärven Massaliikkeen kanssa Stora Enson toimista ja tänään he esiintyivät kymmenille ihmisille Maailma kylässä -festivaalilla. Tapaamisesta Kemijärven Massaliikkeen kanssa kirjoitin tiedotteita urakalla, ja STT julkaisi kivan jutun. Toivottavasti se menisi läpi mahdollisimman monissa lehdissä. Ainakin Kansan Uutiset julkaisi vierailun näyttävästi.

Tämä on tärkeää siksi, että brasilialaisten ongelmat salamurhia järjestävien maanomistajien ja väkivaltaisen paikallishallintojen kanssa ovat meidänkin ongelmiamme maailman ruokahuollon ja ilmastonmuutoksen kautta. Mutta itse olen toiminnassa mukana myös siksi, että MST valtaa tuhansien perheiden voimin väärinkäytettyä maata ja rakentaa leireillään suoraan demokratiaan perustuvaa yhteiskuntamallia. 80 % Brasilian väestöstä kannattaa Maattomien toimintaa, ja hallitus on antanut vallattuja maita MST:n haltuun perustuslain mukaisesti jo 350 000 perheelle. Myös Suomessa on kehitettävä uusia demokratian muotoja nykyisen teflonpolitiikan tilalle, ja siinä voimme oppia brasilialaisilta paljon. Vai miksi media ei ole kertonut mitään sadoista maattomien maatyöläisten oikeuksia vaativien murhista silloin, kun Vanhanen kävi edistämässä etelän sademetsien korvaamista biopolttoainepelloilla Brasiliassa?

Olin tänään Itäkeskuksen Piazzalla keskustelutilaisuudessa, jollaisia olemme järjestäneet Taina Rajannin ja Eetu Virenin kanssa jo neljä. Ideana on keskustella kaupunkitilasta kaupunkitilassa, eli olla “itse teossa”. Rautatieaseman Elielinaukion puoleisessa hallissa juuri kukaan ei pysähtynyt kuuntelemaan, kun puhuimme kaupunkitilasta ja joukkoliikenteestä. Kluuvin kauppakeskuksessa meillä oli kohtalaisen kokoinen yleisö, joka oli tullut varta vasten kuuntelemaan meitä. Asematunnelissa puhuimme kaupunkitilasta ja asumisesta, ja yleisöä oli kerralla jopa 35. Tänään Itäkeskuksessa ihmisiä oli vähemmän. Piazza vaikuttaa ilmeisen syrjäiseltä paikalta Itäkeskuksen sisälläkin.

Itse keskustelussa puhuimme kaupunkitilan kansainvälistymisestä, siirtolaisten asemasta Helsingissä ja siitä, millaiseksi globalisaatio muokkaa kaupunkiamme. Markus Himanen toi esille sen, kuinka etnisiä ja kulttuurisia rajanvetoja tehdään yhä enemmän metropolien sisällä eikä niitä kiinnitetä enää maiden rajoihin, kuten ennen. Helsingin ulkomaalaispoliisin huhtikuussa aloittamat rasistiset henkilöllisyystarkastukset ovat jotain, mitä minun on mahdotonta hyväksyä. Globalisaatio on alkanut tarkoittaa Suomessa nyt myös rasistisen ulkomaalaiskontrollin leviämistä meille muualta. Esimerkiksi Slovenia pakotettiin rakentamaan pakolaisten säilöönottokeskus ehtona EU-jäsenyydelle. Sosiaalinen Eurooppa on puhtaan antisosiaalinen vieraita kohtaan, ja siinä eivät paina sen enempää oman maan ihmisoikeussitoumukset, oikeusvaltion periaatteet kuin kansainväliset pakolaissopimuksetkaan. Ulkomaalaiset ovat lähtökohtaisesti rikollisia, elleivät toisin todisteta.

Toivonkin mahdollisimman monen osallistuvan vappuaaton Euromayday-mielenosoitukseen, jossa vastustetaan ihmisten luokittelemista laittomiksi ja virkavallan harjoittamaa rasismia. Tarvitsemme jälleen avoimia mieliä ja uusia ajatuksia. Emme voi hyväksyä totalitaarista toimintaa kanssaihmisiämme kohtaan. Ihmisten oikeus vapauteen ja fyysiseen koskemattomuuteen ei voi olla uhattuna ihonvärin perusteella.