1) Tulvastrategia

Tulvastrategian kohdalla väännettiin tiukasti, koska olin tuonut keskusteluun erään ympäristökeskuksen virkamiehen julkaisemaa tietoa, jonka perusteella strategiassa olisi tehty rantarakentamiseen sellainen korkeus, joka altistaisi ne meren tulvimiselle. Strategiassa esitettiin alimmaksi rakennuskorkeudeksi merenrannalla 2,3 m + aaltoiluvara. Tämä ennuste perustui ilmatieteenlaitoksenkin mukaan vanhentuneisiin tietoihin. Vaarana oli, että kaupungissa rakennetaan liian matalalle rannikolla ja kun merenkorkeus jo nykytiedonkin varassa nousee pari metriä ja sen päälle voi tulla yli kahden metrin tulva myrskyllä, uusien alueiden kellareihin ja ensimmäisiin kerroksiin tulvii vettä kuin Ranskassa viime viikolla. Niinpä pitäävarmuuden vuoksi rakentaa tarpeeksi korkealle. Keskustelussa lautakunta ei suostunut ottamaan kantaa siihen, että pyydetään ilmatieteen laitokselta ajankohtainen arvio tulvavarasta, vaikka olisin näin halunnut. Sen sijaan esittelijä muutti pitkähkön keskustelun seurauksena tekstiä muotoon, jossa korostetaan ennusteiden epävarmuutta.

Kaupunginhallitusta pyydetään perustamaan työryhmä, ja tekstiä muutettiin niin, että sen tulee olla perillä uusimmasta asiaa koskevasta tutkimustiedosta, kun alimpia rakennuskorkeuksia määritellään.

Hyväksyin nämä muotoilut pitkin hampain enkä tehnyt esitystä tarkemmasta selvitysten pyytämisestä, koska en olisi saanut taakseni enemmistöä suunnilleen samalle asialle, joka siinä jo sanottiin.

2) Herttoniemen teollisuusalueen asemakaavamuutos

Herttoniemen teollisuusalueella muutettiin Sahaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulmassa asemakaavaa asuinkortteleiksi (tavallinen ja senioritalo) ja opetusvirastolle luotiin tilaa mahdollisesti logistiikkakeskusta varten (logistiikkaopintoihin kuuluu muun muassa trukeilla ajamista, joka vaatii paljon tilaa ja tuottaa melua kun suuria esineitä nostellaan ja siirrellään. Meluasioita oli erityisesti pyritty turvaamaan kun muilta virastoilta oli saatu lausuntoja. Kokoomus (Rauhamäki+Männistö) esitti taas kerran asuntojen 75 m2:n keskipinta-ala vaatimuksen poistamista kaavasta. Äänestimme sen taas punavihreällä enemmistöllä kumoon 5-4, koska näissä asunnoissa pitäisi olla läpitalon huoneistoja juuri melun vuoksi, ettei tulisi teollisuusalueen laitaan pelkkiä pieniä melukoppeja.

Logistiikkakeskukselle on olemassa tilaa myös Haagassa ja Roihupellossa. Juha Suhosen (Vas., opetuslautakunta) kanssa olemme tästä jutelleet, ja varmistin asemakaavapäälliköltä, että opetusvirasto saa tilansa mistä näistä kolmesta haluaa. Juhan mukaan tähän erityisen hyvin sopiva Roihupelto saadaan logistiikkakeskukseksi nopeasti, kunhan opetusvirasto vain päättää asiasta.

3) Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymä

Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymää parannetaan, mihin lautakunta antoi puoltavan lausuntonsa. Muut kuin minä totesivat, että Kehä I:n ruuhkat johtuvat erityisesti huonoista liittymistä, enemmän kuin kaistojen riittämättömyydestä. Asiassa on tapahtunut parannusta jo pitkään, ja tapahtuu edelleen, kun esim. Kivikon laidan liittymäsuunnitelma toteutetaan. Tällä hetkellä tehdään enimmäkseen pieniä parannuksia, ei suuria, koska valtiolta ei heru suurempiin parannuksiin rahaa.

4) Lausunto Östersundomin luonnonsuojelualueesta

Östersundomiin on ehdotettu suojeltavaksi 1990-luvun alussa perustettu arboretum eli puulajipuisto. Lausunnossa kaupunkisuunnittelulautakunta sanoi, että suojelu ei saisi estää sen
vieritse kulkevan Puroniityntien leventämistä, parantamista ja kunnallistekniikan rakentamista sen yhteyteen. Siksi olisi joko rajattava suojelualuetta tai tehtävä luonnonsuojelualueen sijasta suojelu asemakaavalla. Rkp:n Johanssonin esityksestä ja koko lautakunnan tuella esittelijä poisti lausunnostaan kohdan, jossa korostettiin erityisesti kaavaan laittamista.

Näiden lisäksi puhuttiin aika pitkään ikkunanpuitteiden suojelusta, kun asukkaat olivat tehneet poikkeamislupahakemuksen, jossa Lauttasaaressa olisi haluttu korvata suojellun talon puupuitteet alumiinisilla ja samalla muuttaa ikkunoiden muotoakin. Kaupunkisuunnittelulautakunta ei puolla poikkeamishakemusta, kuten ei museovirastokaan, koska se muuttaisi kulttuurihistoriallisesti arvokasta taloa liiaksi. Lautakunnassa puhuttiin erityisesti siitä, näyttääkö maalattu alumiini oikeasti erilaiselta kuin puu eli onko ikkunanpuitteet jatkossakin suojeltava näin tarkasti.

- Karhusaaren suunnitteluperiaatteet Östersundomissa
- lausunto Helsingin Energian kehitysohjelmasta: tässä todella isot päätökset ovat ajautuneet
ristiriitaan
- kiinteistölautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksymät huonot tonttivaraukset
- lisäksi väännettiin taas tekstimuodoista Vallilanlaakson suhteen

Karhusaaren tarkistetut suunnitteluperiaatteet

Sipoon liitosalueilla sijaitsevasta Karhusaaresta halutaan tehdä pientalo- tai huvilakaupunkia nykyisen melko harvaan asutun metsäisen saaren sijaan. Nyt siellä päätettiin säilyttää saaristoluonnon erityispiirteitä, mutta periaatteellinen keskustelu koski sitä, tehdäänkö siitä kaupunginosa vai ei, ja äänestys päättyi 7-2 sen puolesta, että tehdään. Vähemmistöön jäivät pienempää tonttitehokkuutta toivoneet Palmroth-Leino (Kok.) ja Johansson (Rkp). Tavoite uusilla tonteilla on nyt vähintään et= 0,4. Se on tiheämpi kuin Helsingin omakotitaloalueet, mutta vastaa esim. Kulosaaren huvilakaupunkialuetta. Tämä koskisi siis vain nyt rakentamattomia alueita. Jo rakennetuilla alueilla tavoite on et=0,3.

Rannoista halutaan yleiseen käyttöön eli kaikkien saataville noin 50% tai enemmän. Tällä hetkellä siellä on vain 7 % kaikille avointa rantaa, ja koko Helsingissä on 75 %. Yksityiset maanomistajat ovat jo tehneet Karhusaaressa aloitteita yksityisrantojensa antamisesta käyttöön, jos saavat vastineeksi tontilleen lisää rakennusoikeutta. Näin edistetään sekä julkisten rantojen että suuremman tonttitehokkuuden tavoitetta. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Lausunto Helsingin Energian kehitysohjelmasta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta
ehdotuksen mukaan
Myös tästä keskusteltiin pitkään. Kun kaupunginvaltuuston on samassa kokouksessa tehnyt kaksi ristiriitaista päätöstä, niin Helsingin Energia on tehnyt kehitysohjelmassaan mitä tahtoo eli viitannut kintaalla muun muassa yleiskaavalle. Meidän lautakuntamme lausunto on erittäin kriittinen, suorastaan tyrmäävä sen suhteen, että Hanasaaren voimalan aluetta ei saataisikaan asuntorakentamiskäyttöön, koska sinne jäisi voimalatoimintaa ja tulisi jopa lisää. Tässä on olennaista, että Energia on tehnyt kunnianhimoisen päästövähennyssuunnitelman, mutta koettanut karsia kustannuksia, jotta siihen olisi varaa.

Päästövähennyksiä ja MA-ohjelman asuntotavoitteita ei saa valtuustossa panna vastakkain, vaan molempiin on pyrittävä. Valtuuston seminaarin aikaan, jolloin tästä keskustellaan, on KOKO kaupunkisuunnittelulautakunta sitten Berliinin-matkalla!

Tapanilan Kanervatien aluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11954)
ehdotuksen mukaan

Oli hyvä suojelu- ja täydennyskaava vanhan Tapanilan pohjoisosissa.

Kallvikintien Shell-huoltoaseman ympäristöä koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11959)
ehdotuksen mukaan

Tässä tulee entisen Shellin tontille yksi asuintalo ja Lidlin laatikkokauppa, joka parantaa Vuosaaren palveluja selvästi. Saimme selitykset kaikkiin kysymyksiimme (parkkipaikat tulevat maan päälle, koska pohjavesialueella ei voi rakentaa maan alle),

Olimme Silvian kanssa sopineet että avaan keskustelua siitä, miten karmeiden laatikkokauppojen rakentaminen saadaan loppumaan. Kysyin, olisiko laatikkokaupan sijaan voinut rakentaa kerrostalon jonka alakerrassa olisi ollut samankokoinen kauppa. Syy ettei voi, on että kaupunginhallitus on varannut tontin Lidlille kiinteistölautakunnan ehdotuksesta. Kiinteistölautakunta ja kaupunginhallitus ohittavat tonttien myynnissään usein kaupunkisuunnittelutoimen, minkä vuoksi tulee huonoa ympäristöä. Asiassa on kyllä tapahtunut viime vuosina parannusta, mutta silti tässä oli esimerkki kaupungin hallintokuntien  surkeasta yhteistoiminnasta.

Lautakunta keskusteli, miten toimimme, ja tulos: virastopäällikön ehdotuksesta kutsumme kiinteistölautakunnan yhteiskokoukseen, jossa keskustellaan maankäytön periaatteista ja kuinka tärkeää on, että kaupunkisuunnittelutoimi on mukana kun tontteja varaillaan. Eli uskomme vahvasti kehitykseen ja edistykseen tässä asiassa!

Ja huom! Keski-Vuosaaren kehittämisselvitys on kaupunkisuunnitteluvirastossa tekeillä.

Samalla hyväksyttiin myös liikenneympyräsuunnitelma tulevan Lidlin viereen. Liikenneympyrää tulee kiirehtiä, jotta se ehtisi valmiiksi yhtä aikaa kaupan kanssa. Muuten tulee vuodeksi (2012-2013) tilanne, jossa vaarallinen risteys vilkastuu kovasti ja sen läpi kulkee päivittäin peruskoululaisia. Huhtikuussa tehdään päätös liikenneinvestoinneista.

11.2.2010 pöydälle pantu asia:

Lausunto Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksestä

esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Tässä oli Vallilanlaakso taas esillä. Saimme ensin ylimääräisen esittelyn bussikadun eduista. En vakuuttunut. Neljä poikittaisbussia paranisi: 57 ja sekä tietenkin ilmeisesti eräille johtohenkilöille kaikkein tärkein asia eli tiedelinja 506 nopeutuisivat. Voitaisiin yhdistää osin 45 ja 71 ja 59:n kuormitus kevenisi. Vihreiden Mari Holopainen ja minä saivartelimme lausunnon sanamuodoista, jotta siinä ei lukisi rivien välissä että Vallilanlaaksoon suunnitellaan raitiolinjaa JA joukkoliikennekatua.  Esittelijä muutti esitystään niin, että lausunnon mukaan päätökset kustakin linjaratkaisusta tehdään erikseen.

TIEDOTE:  VASEMMISTOLIITTO EI HYVÄKSY KATAJANOKAN HOTELLIA
VAPAA JULKAISTAVAKSI HETI

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 5.11. Katajanokan
”ristihotellin” kaavaehdotusta. Asiasta on keskusteltu runsaasti, ja
hotellia on vastustettu lähes kaikissa kannanotoissa. Vasemmistoliiton
edustajat kaupunkisuunnittelulautakunnassa haluavat paikan mieluiten
kaupunkilaisia hyödyttävään käyttöön. Hotelli vaarantaisi heidän
mukaansa Kauppatorin ja Katajanokan viihtyisyyden.

”Keskustelussa on puhuttu vain rakennuksen ulkonäöstä. Meille
keskeisintä on kuitenkin, mitä hotelli tekee kaupunkitilalle.
Rakennuksen vaikutus katuelämään on kielteinen ja ohjaisi myös
hotellipäätöstä seuraavaa Eteläsataman kokonaisuunnittelua aivan
väärään suuntaan”, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen,
kaupunginvaltuutettu Silvia Modig toteaa.  ”Lisäksi rakennus on
muodoltaan ja ulkomuodoltaan hyökkäävä ja häiritsevä ja veisi huomion
Helsingin pidetyiltä kirkoilta, Presidentinlinnalta ja Kauppatorin
leppoisalta tunnelmalta” hän jatkaa.

Hotelli tulisi olemaan rikkaimpien vieraiden luksuskäytössä, eli
tavallisia turistejakaan sillä ei saataisi. ”Turistit tulevat
katsomaan Helsinkiä, eivät kaikista maailman suurista kaupungeista
löytyvää kylmää lasiarkkitehtuuria” toteaa lautakunnan varajäsen,
kaupunkitutkija Sampo Villanen. ” Kaupunki ei ole kiiltokuva. Rakennus
uhkaisi muuttaa Kauppatorin ympäristön entistä enemmän pelkäksi
matkailijoiden tilaksi. Se olisi suuri vahinko sekä helsinkiläisille
että turisteille”, Villanen arvioi.

Vasemmistoliiton edustajat pitävät rakennusta yrityksenä työntää
isolla rahalla Helsinkiin standardoitua lasiarkkitehtuuria, jota on
löydettävissä esimerkiksi kaikista Aasian suurkaupungeista. ”Tämä on
kuin sukua 70-luvun betonirakentamiselle, jossa viihtyisä ja hyvin
toimiva kerrostuneisuus murskattiin röyhkeän ison rahan rakentamisen
tieltä. Rahan valta on asetettu kaupunkilaisten edun edelle.
Kauppatorin kupeeseen on syytä  rakentaa jotakin kaikkien
kaupunkilaisten käyttöön, ei pelkästään kaikkein rikkaimmille
vieraille.” Modig tähdentää.

Vasemmistoliiton edustajat vaativat, että tontin käyttö suunnitellaan
tarkoituksenmukaiseksi ja ympäristöön sopivaksi samassa yhteydessä,
kun Eteläsatamalle aletaan tehdä ensi vuonna kokonaissuunnitelmaa.

Lisätiedot:

Silvia Modig, kaupunginvaltuutettu,
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, Vas.
p. 0400 129 542

Sampo Villanen, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja
kaupnkisuunnittelulautakunnan varajäsen, Vas.
p. 040 528 3641

Täältä löytyy lisää tietoa ja kuvia.

Viraston ehdottamassa lausunnossa pitäydyttiin puhtaan teknis-taloudellisiin seikkoihin eikä huomioitu lautakunnan keväällä saamaa, lähes 4000 allekirjoituksen adressia, jossa esitettiin erilaisia huolia varikosta. Huolista osa on lukemani virastojen yhteisselvityksen perusteella turhia: Tuli lisätilaa sitten tänne tai Koskelaan, ratikkoja kulkee paljon joka tapauksessa samaa reittiä Hämeentietä pitkin. Tunnelin meluselvitykset tehdään vasta sitten kun aletaan tarkemmin suunnitella, mutta viraston selvityksen mukaan kallio toimii lähes täydellisenä äänieristeenä. Eli tunnelista ei pitäisi kantautua jatkuvaa meteliä asuntoihin.

Tekstissä todettiin, että Koskela on osoittautunut kustannuksiltaan edullisemmaksi vaihtoehdoksi, mutta muuten ei otettu mitään kantaa
eikä edes mainittu asukkaiden huolta. Ehdotin tekstiin lisäystä, jonka mukaan

Lautakunta toteaa, että Vallilan sijoitusvaihtoehto on lisäksi aiheuttanut alueen asukkaissa vastustusta.

Muut hyväksyivät asian, ja puheenjohtaja pyysi viraston asemakaavapäällikköä muuttamaan esitystään ehdotukseni mukaiseksi.

Kiva harrastaa lautakunnassa vaihteeksi diplomatiaa. Tuo sanamuoto oli tarkoituksella niin neutraali, että muut lautakunnan jäsenet hyväksyisivät  sen. Siitä huolimatta asialla oli merkitystä. Nyt kaupunginhallitukselle korostuu viesti, että myös asukkaiden huoleen on suhtauduttava vakavasti ja että kaupunkisuunnittelulautakunta otti sen huomioon. Asukkaat ovat viime vuosina tapahtuneesta edistyksestä huolimatta vähän kuin statisteja useimmissa suunnitelmissa.

Tässä linkissä on esityslista.

Tässä linkissä on pikayhteenveto päätöksistä.

Torstaina tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn kaavaehdotus,
jossa Pohjois-Vuosaaressa sijaitsevalle Mustavuoren metsäalueelle
rakennettaisiin asuntoja yhteensä noin 2000 asukkaalle. Mustavuori on
suuri ja yhtenäinen, kaavoittamaton alue, jonka teitä, polkuja ja latuja
käytetään erittäin aktiivisesti kesät talvet. Asiaa on kaupungin
päätöksenteossa veivattu vuosia, ja puolueiden olisi syytä saada siihen
vähitellen ratkaisu.

Vasemmistoliitolle Mustavuoren suunnittelussa on vastakkain tärkeitä
arvoja. Kaupungin maankäytön ja asumisen tavoiteohjelmassa 2008-2017 on
asetettu kunnianhimoinen 5000 asunnon vuosittainen rakentamistavoite.
Reipas asuntorakentaminen laskee vuokria ja asuntojen hintoja ja torjuu
laman oloissa työttömyyttä. Mustavuori olisi alue, jolle voisi rakentaa
nopeasti paljon asuntoja. Kaavaehdotuksessa Mustavuoreen rakennettaisiin
varakkaille suunnattuja omakoti- ja rivitaloja, joita ympäröivissä
kaupunginosissa on suhteellisen vähän. Ajatuksena on, että alueelle
muuttaisi lisää hyvin toimeentulevia lapsiperheitä. Metsän eteläreunassa
kulkevan Niinisaarentien varteen tulisi kerrostaloja.

Syvälle metsäalueen sisälle ehdotettua rakentamista vastaan puhuvat
kuitenkin paljon suuremmat tekijät. Pientalot poistaisivat nykyisiä
ulkoilureittejä ja muuttaisivat vahvasti toisten luonnetta, kun metsän
sijasta vieressä olisikin talorivistö. Kaavoittajan yrityksestä
huolimatta korvaaviksi tarkoitetut alueet eivät korvaa menetystä.

Mustavuoren metsiin pääsee kävellen sekä Mellunmäestä että Vuosaaresta ja
autolla ja bussilla siellä käydään kauempaakin. Kysymys on valtavan
monelle kaupunkilaiselle tärkeästä ulkoilualueesta, jonka viehätys
perustuu sen yhtenäiseen suureen kokoon, luonnontilaiseen metsään ja
siihen, että siellä on jatkuvasti muitakin ihmisiä. Mustavuori
rinnelehtoineen, kangaskorpineen, rämeineen ja vanhoine tykkipattereineen
on kaupunkilaisille pakopaikka, jonka vertaista saa Helsingissä hakea.

Pro Mustavuori -liike luovutti lautakunnalle toissa viikolla peräti 7000
allekirjoituksen adressin, jossa rakentamista vastustettiin. Asukkaiden
kamppailu on ollut sitkeää mutta ei yksisilmäistä. Heitä on kuunneltava.
Alueella on liikuntaviraston laskelmien mukaan peräti 54000 kävijää
vuodessa, minkä itsekin sain todeta käydessäni kävelemässä alueella, jota
kymmenet hiihtäjät kansoittivat alkuillasta.

Lisäksi Mustavuoren ympärillä on Natura-alue, joka Ympäristökeskuksen
arvion mukaan kärsisi ihmisten siirtyessä Mustavuoresta sinne. Uskon
tosin, että moni jättäisi myös ulkoilemisen vähemmälle, kun läheinen
ulkoilualue menettäisi suuren osan merkityksestään. Vaikutus
kaupunkilaisten hyvinvointiin olisi suora.

Mustavuori on yksi Stadin helmistä, jonka rakentaminen täyteen asuntoja
olisi vakava ja peruuttamaton virhe. Tulen asettumaan
kaupunkisuunnittelulautakunnassa tässä asiassa laajaa
täydennysrakentamista vastaan, vaikka se on muuten kaupungissamme
välttämätöntä. Mustavuori on ilmainen, terveellinen ja vaikuttavan hieno
henkireikä niin monelle kaupunkilaiselle, että sitä ei voi leikata
suunnitelman mukaiseksi torsoksi. Vasemmistoliiton valtuutetut esittivät
aikanaan Mustavuoren kohdalla eriävän mielipiteensä Yleiskaava 2002:een,
jossa alueelle sijoitettiin asuntorakentamista. Samoin Eija Loukoila
(vas.) jätti viime vuonna eriävän mielipiteen päätökseen, jossa koko muu
kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jatkaa alueen kaavoitusta. Nyt vetoan
muihin puolueisiin, että ne palauttaisivat kaupunkilaisten uskon
kaupunkisuunnitteluun. Jätetään tämä fantastinen metsä rauhaan.

Sampo Villanen
Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja
kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen

Ensi viikolla osallistun itse kokoukseen, jossa tullaan käsittelemään muun muassa Vuosaaren Mustavuoren rakentamista. Huomenna on Pro Mustavuori -yhdistyksen tilaisuus, jonne he ovat kutsuneet lautakunnan jäsenet. Kyse on yleiskaavassa rakennettavaksi suunnitellusta alueesta, jolla nyt on kallioinen metsä. Metsän ja kallion tuhoaminen ei vastaa meidän kantaamme.

Lautakunnan kokouksiin en siis ole vielä päässyt osallistumaan, mutta käsittelimme kahden ensimmäisen viikon paperinivaskat Silvian kanssa ja hän kertoi minulle, mitä lautakunnassa tapahtui. Joka kokouksessa näyttää olevan asioita, jotka eivät ole lainkaan läpihuutojuttuja ja joiden eri puolista siis keskustellaan ja väännetään. Kaavaehdotuksia, niitä vastustavia kirjeitä, muiden lautakuntien ja virastojen lausuntoja on jännittävää lukea.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa myös luovuudella on ilmiselvästi merkitystä, sillä kiistatilanteissa edessä on kartta, jolla asia on ratkaistavissa hyvin monella eri tavalla. Mukaan tulee tietenkin myös yhteistyö eri muodoissaan muiden lautakunnan jäsenten kanssa ja poliittinen pelaaminen, jonka avulla asioihin pystyy todella vaikuttamaan.

Kunnallispolitiikka on jännittävää, mutta muistutan itseäni tässä nyt julkisesti siitä, että pelistä tai omasta asemasta ei saa koskaan tulla itse tarkoitusta ja koskaan ei kaupunkilaisen asia, asema ja etu saa jäädä omissa päätöksissä hämäräksi. Varsinkin kaupunkisuunnittelussa eri kaupunkilaisten edut ja toiveet menevät hyvin usein ristiin, ja silloin on pienen asemaa ja oikeuksia puolustettava, sillä usein tuntuu että ollaan enemmän kiinnostuneita  umpihämärästä kaupungin “kilpailukyvystä” ja kaupungin talouden kokonaistuloksen viilaamisesta vielä vähän paremmaksi, suurten bisnesten mielistelystä tai mahtavan näköisistä maamerkeistä paljon enemmän kuin kaupungissa asuvien ihmisten konkreettisesta pärjäämisestä ja hyvästä kaupunkiympäristöstä. Kaupungin koneisto ei ole olemassa itseään tai “taloutta” varten, vaan kaupunkilaisia varten.

Äänimääräni ja sukupuoleni takasivat minulle loistavat asemat, kun lautakuntapaikoista päätettiin. Vasemmistoliiton henkilöesityksessä olen kaupunkisuunnittelulautakunnassa eli niin sanotussa superlautakunnassa Silvia Modigin varajäsenenä. Se tulee teettämään paljon töitä: lautakunta kokoontuu viikoittain, ja asiaa riittää. Mutta se on tietenkin suoraan minun alaani ja odotan innolla pääseväni vaikuttamaan siihen, että Helsinkiä muokattaisiin kaupunkilaisille reippaasti nykyistä myönteisempään suuntaan. Odotan ensi vuotta todella intoa täynnä!

P.S. Sukupuoli auttoi minua siten, että melkein kaikissa valtuustoryhmissä on enemmän naisia kuin miehiä, VAS:llakin 5-2. Kun sitten isommat puolueet vaativat paljon naispaikkoja, VAS:lle jäi jaossa enemmän miespaikkoja. Niinpä olisin äänimääräni vuoksi päässyt joko varsinaiseksi tai varajäseneksi melkein kaikkiin lautakuntiin, joihin toivoin pääseväni. Sain erittäin painavan paikan. Suurkiitos vielä kerran kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni!

Ja lisää on luvassa pian, luultavasti maanantaina. Stay tuned!

Vastasin Kaupunkimetsäliikkeen kyselyyn seuraavasti

1) Helsingin kaupunkimetsät ovat ainutlaatuisia luonto- ja virkistysalueita, joita ei tulisi tuhota rakentamisella tai liian rajuilla “hoitotoimenpiteillä”. Helsingin alueelta löytyy muuta rakennusmaata vielä kymmeniksi vuosiksi. Olisitko valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua?

• Helsingin jatkuva ja kova asuntopula helpottaa vähän, kun Sipoosta liitetyt maat (paitsi Sipoonkorven suojeltava alue) ja satama-alueet vapautuvat käyttöön ja toivottavasti Malmin lentokentän alue. Silti kaupunkirakennetta on syytä tiivistää, ihan ekologisista syistä: kunnallistekniikan tehokkuus tarkoittaa, että putkia ja johtoja tarvitsee vetää vähemmän ja niiden hyötysuhde paranee.
• Kaupunkimetsät ovat kuitenkin tärkeä asia, ja eri puolilla kaupunkia pitää säilyttää metsiä, jotka ovat esimerkiksi lapsille hyvin jänniä ja opettavaisia paikkoja. Metsät parantavat ilmanlaatua ja ovat aikuisille tärkeä epäkaupallinen virkistäytymisalue. Ilman muuta Helsingissä on suojeltava kaupunkimetsiä, mutta ei ehdottomasti, jos asuntorakentaminen menee jumiin, kuten viime aikoina. Vuokra lohkaisee kuitenkin monen tulot lähes kokonaan, joten vuokrat on saatava alaspäin.
• Olennaisia ekologisia käytäviä ei saa rikkoa eikä asukkailta saa hävittää tärkeitä metsiä. Metsien “hoitaminen” on varmasti tarpeetonta ja haitallistakin silloin, kun luonnonmukainen metsä halutaan muuttaa luonnottomaksi.

2) Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on, että kaupunkimetsien suojelusta järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys. Äänestäjiltä kysyttäisiin, haluavatko he säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kannatatko Sinä kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Perustele.

• Kannatan kaikkia kansanäänestyksiä. Päättäjät ovat erkaantuneet äänestäjistä, ja näin saadaan aikaan kunnollista julkista keskustelua sekä ohjaksia päättäjille vaalien välillä. He ovat kaupunkilaisten palveluksessa, eivät yläpuolella. Myös kaupunkimetsäliikkeen aloitteen olen allekirjoittanut. Itse äänestyksessä olisi hyvä kysyä vähän yksityiskohtaisemmin, millaisia toimia ei haluta tehtävän, jottei äänestyksen tulos jää vain yleiseksi neuvoksi. Esimerkiksi metsien hoitotoimenpiteet jotka tosiasiassa muuttavat niiden luonnetta, olisi syytä ottaa esille.

3) Kannatatko lähidemokratian vahvistamista? Pitäisikö kansalaisvaikuttamista helpottaa? Esimerkiksi neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen taakse on saatava 5 prosenttia äänioikeutetuista (mikä Helsingissä merkitsee noin 25 000 allekirjoittajaa), jotta aloite otettaisiin valtuustossa edes käsittelyyn. Kommentoi nykyistä tilannetta.

• Omassa kampanjassani olen halunnut ottaa esille juuri demokratian kysymykset. Nykytilanne on surkea, ja politiikka on monelle ihmiselle epämääräistä puuhastelua, josta he eivät haluakaan tietää. Ehdotan että kehitetään kaupunginosakokouksia tai -parlamentteja, joille jaetaan 5 % kaupungin budjetista. Tällä tavalla paikallisesti tärkeitä asioita voidaan tehdä silloinkin, kun kaupunginvaltuutetut eivät niitä näe. Tähän liittyy myös kansanäänestysten todellinen käyttöönotto suurista asioista. 25000 pitäisi olla rajana sitovalle kansanäänestykselle (sitovuus edellyttäisi että äänestysprosentti on yli 50). Lakia on tältä osin muutettava. Kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä pitää järjestää, jos 2 % asukkaista niin haluaa. Tällöin valtuuston on otettava asia käsittelyyn. Ranskassa näitä menetelmiä on kehitetty, ja sieltä voidaan ottaa erilaisia malleja esimerkiksi korttelikohtaisesta päätöksenteosta. Pääkaupunkiseudun kunnat voidaan yhdistää vasta, kun meillä on jonkinlainen lähidemokratia, joissa kaupunginosilla on omaa päätösvaltaa. Jos ei ole, kuntien yhdistäminen on hyvin vaarallista demokratialle.

Kiitos kaupunkimetsäliikkeelle aktiivisesta ja aikaansaavasta kaupunkilaistoiminnasta!