1) Tulvastrategia

Tulvastrategian kohdalla väännettiin tiukasti, koska olin tuonut keskusteluun erään ympäristökeskuksen virkamiehen julkaisemaa tietoa, jonka perusteella strategiassa olisi tehty rantarakentamiseen sellainen korkeus, joka altistaisi ne meren tulvimiselle. Strategiassa esitettiin alimmaksi rakennuskorkeudeksi merenrannalla 2,3 m + aaltoiluvara. Tämä ennuste perustui ilmatieteenlaitoksenkin mukaan vanhentuneisiin tietoihin. Vaarana oli, että kaupungissa rakennetaan liian matalalle rannikolla ja kun merenkorkeus jo nykytiedonkin varassa nousee pari metriä ja sen päälle voi tulla yli kahden metrin tulva myrskyllä, uusien alueiden kellareihin ja ensimmäisiin kerroksiin tulvii vettä kuin Ranskassa viime viikolla. Niinpä pitäävarmuuden vuoksi rakentaa tarpeeksi korkealle. Keskustelussa lautakunta ei suostunut ottamaan kantaa siihen, että pyydetään ilmatieteen laitokselta ajankohtainen arvio tulvavarasta, vaikka olisin näin halunnut. Sen sijaan esittelijä muutti pitkähkön keskustelun seurauksena tekstiä muotoon, jossa korostetaan ennusteiden epävarmuutta.

Kaupunginhallitusta pyydetään perustamaan työryhmä, ja tekstiä muutettiin niin, että sen tulee olla perillä uusimmasta asiaa koskevasta tutkimustiedosta, kun alimpia rakennuskorkeuksia määritellään.

Hyväksyin nämä muotoilut pitkin hampain enkä tehnyt esitystä tarkemmasta selvitysten pyytämisestä, koska en olisi saanut taakseni enemmistöä suunnilleen samalle asialle, joka siinä jo sanottiin.

2) Herttoniemen teollisuusalueen asemakaavamuutos

Herttoniemen teollisuusalueella muutettiin Sahaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulmassa asemakaavaa asuinkortteleiksi (tavallinen ja senioritalo) ja opetusvirastolle luotiin tilaa mahdollisesti logistiikkakeskusta varten (logistiikkaopintoihin kuuluu muun muassa trukeilla ajamista, joka vaatii paljon tilaa ja tuottaa melua kun suuria esineitä nostellaan ja siirrellään. Meluasioita oli erityisesti pyritty turvaamaan kun muilta virastoilta oli saatu lausuntoja. Kokoomus (Rauhamäki+Männistö) esitti taas kerran asuntojen 75 m2:n keskipinta-ala vaatimuksen poistamista kaavasta. Äänestimme sen taas punavihreällä enemmistöllä kumoon 5-4, koska näissä asunnoissa pitäisi olla läpitalon huoneistoja juuri melun vuoksi, ettei tulisi teollisuusalueen laitaan pelkkiä pieniä melukoppeja.

Logistiikkakeskukselle on olemassa tilaa myös Haagassa ja Roihupellossa. Juha Suhosen (Vas., opetuslautakunta) kanssa olemme tästä jutelleet, ja varmistin asemakaavapäälliköltä, että opetusvirasto saa tilansa mistä näistä kolmesta haluaa. Juhan mukaan tähän erityisen hyvin sopiva Roihupelto saadaan logistiikkakeskukseksi nopeasti, kunhan opetusvirasto vain päättää asiasta.

3) Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymä

Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymää parannetaan, mihin lautakunta antoi puoltavan lausuntonsa. Muut kuin minä totesivat, että Kehä I:n ruuhkat johtuvat erityisesti huonoista liittymistä, enemmän kuin kaistojen riittämättömyydestä. Asiassa on tapahtunut parannusta jo pitkään, ja tapahtuu edelleen, kun esim. Kivikon laidan liittymäsuunnitelma toteutetaan. Tällä hetkellä tehdään enimmäkseen pieniä parannuksia, ei suuria, koska valtiolta ei heru suurempiin parannuksiin rahaa.

4) Lausunto Östersundomin luonnonsuojelualueesta

Östersundomiin on ehdotettu suojeltavaksi 1990-luvun alussa perustettu arboretum eli puulajipuisto. Lausunnossa kaupunkisuunnittelulautakunta sanoi, että suojelu ei saisi estää sen
vieritse kulkevan Puroniityntien leventämistä, parantamista ja kunnallistekniikan rakentamista sen yhteyteen. Siksi olisi joko rajattava suojelualuetta tai tehtävä luonnonsuojelualueen sijasta suojelu asemakaavalla. Rkp:n Johanssonin esityksestä ja koko lautakunnan tuella esittelijä poisti lausunnostaan kohdan, jossa korostettiin erityisesti kaavaan laittamista.

Näiden lisäksi puhuttiin aika pitkään ikkunanpuitteiden suojelusta, kun asukkaat olivat tehneet poikkeamislupahakemuksen, jossa Lauttasaaressa olisi haluttu korvata suojellun talon puupuitteet alumiinisilla ja samalla muuttaa ikkunoiden muotoakin. Kaupunkisuunnittelulautakunta ei puolla poikkeamishakemusta, kuten ei museovirastokaan, koska se muuttaisi kulttuurihistoriallisesti arvokasta taloa liiaksi. Lautakunnassa puhuttiin erityisesti siitä, näyttääkö maalattu alumiini oikeasti erilaiselta kuin puu eli onko ikkunanpuitteet jatkossakin suojeltava näin tarkasti.