Aivan tuoreet paljastukset Suomen turkistarhoilla ovat valitettavasti todellisuutta myös tehotuotettujen ruokaeläinten kohdalla, minkä sikatehdas-kampanja on osoittanut. (Heikkohermoiset, surffatkaa varoen). Käytyäni Leipzigissa Euroopan maattomien ystävien tapaamisessa, jossa oli paikalla myös useita Brasilian MST:n edustajia, olen yhä vakuuttuneempi siitä, että meidän on toimittava laajalla rintamalla yhdessä maailmanlaajuisesti nykyisen itsetuhoisen tuotantojärjestelmän muuttamiseksi. MST puhuu erilaisista maatalousmalleista: toisesta joka perustuu suuryritysten dominoimaan, harvoja suuromistajia hyödyttävään bisnekseen ja globaalille ja paikalliselle ympäristölle sekä viljelyaittojen väestöille tuhoisaan vientituotantoon; ja toisesta joka perustuu pienviljelyyn, ekologisesti kestäviin menetelmiin ja kasvinjalostukseen sekä ruokaomavaraisuuteen.

Tutustuessani Reiluun kauppaan ja niihin hirveyksiin joita sillä yritetään korjata, samoin kuin nyt esimerkiksi Brasilian maakamppailuihin, olen havainnut että talousglobalistit eivät ole koskaan aidosti välittäneet siitä, mitä kaiken kaupallistaminen ja alistaminen suurpääomalle tekee todellisille ihmisille. He näkevät ihmisen jonakin tulevaisuudessa olevana, äärimmäisen yksinkertaistettuna käsitteenä, jonka ei esimerkiksi tarvitse syödä muutamaan vuosikymmeneen, kunhan kaikki sitten joskus melkoisen naiivin talousteorian mukaisesti muuttuu paremmaksi. Mitä se ei kuitenkaan ole tehnyt. YK:n tuottama uusin Maailman tila -raportti toteaa, että elintasomme tuhoutuu ympäristön vuoksi vääjäämättä, jos sitä yritetään nykyisellä tavalla kasvattaa tai edes pitää nykyisellään. Maattomien ystävissä pyrimme siksi edistämään uudenlaista ajattelua, joka perustuu todelliseen demokratiaan, ihmisten väliseen yhteistyöhön, kaikkien perusoikeuksien turvaamiseen  ja yhteisen planeettamme asettamiseen puhtaan rahanpalvonnan edelle. Eräs maailmanlaajuisten aloitteiden tekemiseen kykenevä valtava maailmanlaajuinen verkosto on pienviljelijöiden, maattomien ja alkuperäiskansojen Via Campesina, johon kuuluu 148 järjestöä 69 maasta kaikilta mantereilta. Se on aatteellisesti lähellä Maattomien ystäviä.

Tervetuloa mukaan toimintaan maauudistusten, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmän maataloustuotannon ja ennen kaikkea inhimillisemmän tulevaisuuden puolesta!

Tiedote: Vapaa julkaistavaksi heti

Maailmankuulun dokumentaristin Sebastião Salgadon valokuvia
Kaisaniemen metroasemalla

Kaisaniemen metroaseman vitriineissä on 1.-28.2. esillä brasilialaisen
dokumenttivalokuvaajan Sebastião Salgadon valokuvia Brasilian
maattomien liikkeestä (Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra,
MST). Kuvasarjan nimi on Terra (Maa), ja  esipuheen siihen on
kirjoittanut portugalilainen kirjailija José Saramago, joka sai
kirjallisuuden Nobelin palkinnon vuonna 1998.

Kuvat esittävät Brasilian maattomien liikkeen historiaa ja ihmisten
arkea liikkeen leireissä. Salgado tuo koruttomasti esille köyhyyden,
peräänantamattoman yritteliäisyyden, sekä liikkeen jäsenten kohtaamaa
väkivaltaa ja ihmisoikeuloukkauksia, joista kärsivät myös lapset.
Salgado antaa kuvien puhua puolestaan, mutta pyrkii herättämään niillä
myös keskustelua. Hän on itse verrannut Brasilian maattomien leirien
oloja elämään YK:n pakolaisleireillä. Maattomien liikkeessä häntä
kiinnostaa erityisesti sen taistelu oikeudesta elää maaseudulla
aikana, jolloin kaupungistuminen on muuttoliikkeiden vallitseva
suunta.

Sebastião Salgadon kuvissa Brasilian maattomien liikkeestä yhdistyvät
monet hänen töilleen keskeiset esteettiset, sosiaaliset ja
ympäristöpoliittiset teemat. Maattomien liikkeessä hän haluaa nostaa
esille sen tavoitteleman yhteiskunnallisen muutoksen sekä ekologisesti
kestävän maatalousmallin. Kuvissa näkyy myös hänen pyrkimyksensä
esittää köyhyyttä kuvattaville arvokkaalla tavalla. Salgado pyrkii
valokuvillaan laajentamaan ihmiskunnan muistia ja tekemään katsojat
osallisiksi maailman tapahtumista, jotka he ehkä näkevät vain kuvien
välityksellä.

Salgado saavutti asemansa yhtenä maailman johtavista
dokumenttikuvaajista 1980-luvulla, jolloin hänen valokuvansa toivat
Sahelin nälänhädän näkyville maailman mediassa. Muissa kuvasarjoissaan
Salgado on esittänyt alkuperäiskansojen elämää, pakolaisuutta, sodan
uhreja ja ilmastonmuutoksen seurauksia. Aiemmin Suomessa hänen
yksityisnäyttelynsä on nähty mm. Helsingin kaupungin taidemuseossa
Tennispalatsissa.

Salgado osallistuu myös käytännössä yhteiskunnallista muutosta tuoviin
hankkeisiin. Hän on antanut töitään järjestöjen, kuten UNICEFin ja
Lääkärit ilman rajoja -järjestön, käyttöön. Tämä näyttely on koottu
MST:n 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuvasarja on keväällä nähtävillä
kokonaisuudessaan Kaapelitehtaan julistegalleriassa.

Nyt Helsingissä nähtävän näyttelyn järjestää Maattomien ystävät ry.

Lisätiedot:
Sampo Villanen
puheenjohtaja, Maattomien ystävät
p. 040 528 3641

Olemme ihan viime viikkoina myös estäneet kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 8-0 lähiömäisten tornitalojen rakentamisen Leppäsuon tonttien päähän. Ajatus oli minun ja Silvian ja puhuimme muut puolueet siihen mukaan. Näiden lisäksi Hernesaaren osayleiskaavaan ei ole enää tulossa pitkälle merelle laitettavaa jättiristeilijälaituria vain siksi, että Helsingin Satama kustantaisi samalla helikopterikentän pitkän kannaksen päähän. Osayleiskaavassa laivat tullaan sijoittamaan vähän huomaamattomammin ja helikopterikentän tarvetta arvioidaan uudelleen sitten kun sitä erikseen ehdotetaan. Maisema Kaivarin suunnasta olisi pilaantunut, mutta yhteistuumin muiden puolueiden kanssa estimme tämän. Tuntuu hyvältä kun on saanut asioita aikaan.

Ja vielä pikkuisen lisää omakehua: ei mennyt ihan hukkaan huhkiminen Brasilian maattomien liikkeen MST:n eteen, kun saimme tilaa mm. Tv-Nyttissä Ylen radion ja parin lehden lisäksi. Näin tuloksellisia vaikuttamisviikkoja saisi olla enemmän!

Yhdistyksemme järjesti heti kärkeen mielenosoituksen Stora Enson pääkonttorilla, kun yrityksen rahoittamat sotilaspoliisit olivat hakanneet mieltään osoittaneita naisia ja lapsia Etelä-Brasiliassa. He olivat Brasilian Maattomien liikkeen (MST) jäseniä. MST on 1,5 miljoonan jäsenen voimakas kansanliike, joka vaatii että Brasilian hallitus noudattaa Brasilian hyvää perustuslakia ja toteuttaa maareformin eli maauudistuksen. Brasiliassa nimittäin erittäin pieni joukko suurtilallisia ja nykyään myös suuryrityksiä omistaa lähes kaiken maan, ja riistää sitä jopa väkivalloin alkuperäiskansoilta sekä köyhiltä maanviljelijöiltä. Stora Enso on sekaantunut tähän myös. Se hankkii puolilaillisin keinoin suuria maita ympäristölle tuhoisille puupelloilleen. Sellutehtaat se haluaa viedä Brasiliaan, jossa se voi riistää niiden työntekijöitä. Suomalaiset tehdastyöläiset potkitaan pois kannattavistakin tehtaista. Puhdas ahneus aiheuttaa suurta kärsimystä sekä pohjoisen työntekijöille että etelän viljelijöille ja asukkaille. Ja kaiken lisäksi ruoan hinnan nousu on suorassa yhteydessä ruokaviljelmien korvaamiseen luonnolle vierailla puupelloilla.

Yhdistyksemme on saanut jo jotain aikaankin. Kutsuimme Suomen sosiaalifoorumiin MST:n Ulisses Manacas ja Kuminkerääjien liiton johtoon kuuluvat Ataganildo Deus de Matos (Gatão) ja Sandra Regina. He ovat esiintyneet Suomen sosiaalifoorumissa, tavanneet tukun suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja Vasemmistoliiton globaalityöryhmän, luennoineet Helsingin yliopistolla, antaneet yhteisen julkilausuman Kemijärven Massaliikkeen kanssa Stora Enson toimista ja tänään he esiintyivät kymmenille ihmisille Maailma kylässä -festivaalilla. Tapaamisesta Kemijärven Massaliikkeen kanssa kirjoitin tiedotteita urakalla, ja STT julkaisi kivan jutun. Toivottavasti se menisi läpi mahdollisimman monissa lehdissä. Ainakin Kansan Uutiset julkaisi vierailun näyttävästi.

Tämä on tärkeää siksi, että brasilialaisten ongelmat salamurhia järjestävien maanomistajien ja väkivaltaisen paikallishallintojen kanssa ovat meidänkin ongelmiamme maailman ruokahuollon ja ilmastonmuutoksen kautta. Mutta itse olen toiminnassa mukana myös siksi, että MST valtaa tuhansien perheiden voimin väärinkäytettyä maata ja rakentaa leireillään suoraan demokratiaan perustuvaa yhteiskuntamallia. 80 % Brasilian väestöstä kannattaa Maattomien toimintaa, ja hallitus on antanut vallattuja maita MST:n haltuun perustuslain mukaisesti jo 350 000 perheelle. Myös Suomessa on kehitettävä uusia demokratian muotoja nykyisen teflonpolitiikan tilalle, ja siinä voimme oppia brasilialaisilta paljon. Vai miksi media ei ole kertonut mitään sadoista maattomien maatyöläisten oikeuksia vaativien murhista silloin, kun Vanhanen kävi edistämässä etelän sademetsien korvaamista biopolttoainepelloilla Brasiliassa?