Vasemmistoliitto käännekohdassa

Tuleva puoluekokous on Vasemmistoliitolle kriittinen. Puolueen pitkäaikainen laskusuhdanne voidaan joko kääntää nyt tai jatkaa kohti puolueen poiskuihtumista. Se on edessä, jos puolue ei ala aidosti toimia yhdessä kansalaisten kanssa. Kärjistäen: on valittava, kerrommeko kaikkitietävinä päättäjinä ihmisille, mikä heille on parasta vai toimimmeko yhdessä heidän kanssaan asioiden ajamiseksi. Joko teemme politiikkaa ihmisten puolesta tai ihmisten kanssa. Jäsenistö johtaa puoluetta. Otamme ihmisiltä aloitteita, viemme niitä eteenpäin ja kerromme tehokkaasti takaisin, mitä saavutimme. Pohdimme yhdessä jäsenten ja potentiaalisten äänestäjien kanssa keinoja, kuinka saavutamme enemmän. Kokoomus on tehnyt näennäisesti näin, mutta myös tämän operaation poliittinen tarkoitus on tietenkin vain omistajien edun ajaminen.

Puoluepolitiikka ja edustuksellinen demokatia ovat tällä hetkellä kriisissä. Eduskunta ei ole enää itsenäinen päättävä elin, vaan sen toiminnasta päättävät liikemiesten rahoittamat parin oikeistopuolueen johtajat. Keskittynyt lehdistö ei pyri eikä kykene valvomaan valtaa. Samaan aikaan vihreä liike on lässähtänyt oikeiston kylkeen. Erittäin monet yltiökapitalismiin kriittisesti suhtautuvat äänestäjät katselevat ympärilleen. Valitettavan suuri osa heistä on löytänyt vastakaikua ainoastaan Perussuomalaisten epä-älyllisestä vedätyksestä, jolle rasismi ei ole ongelma. Vasemmistoliitto ei ole vielä onnistunut lainkaan realisoimaan tätä kurjaa, mutta erinomaisen mahdollisuuden tarjoavaa tilannetta, minkä jälleen uusi mielipidemittaus osoittaa (HS-Gallup 9.6.). Keski-Suomen Vasemmistonuorten Ville-Veikko Pulkka toi esille myös nuorten huolen puolueen etäisyydestä (KU 7.6.).

Puolueen on minusta kyettävä näyttämään ulospäin kertarysäyksellä, että se ei enää kuulu muiden puolueiden luomaan kartelliin, joka näyttäytyy monien kansalaisten silmissä aivan oikein korruptoituneena oman edun tavoitteluna. Se tarkoittaa, että on alettava toimia kuin vasemmistolainen kansanliike.

Siksi puoluekokous on tärkeä. Puolueen toimintakulttuurin on muututtava nykyisestä keskusjohtoisesta ja saavutettuja asemia puolustelevasta hienosäädöstä jäsenlähtöiseksi ja täysin avoimeen keskusteluun pyrkiväksi parannusten eteenpäinviemiseksi. Paavo Arhinmäen nousu puheenjohtajaksi saakka on perustunut aitoon ihmisten kanssa tekemiseen, mutta koko puolue ei tähän vieläkään mielestäni riittävästi kykene. Juhlavat ja kalliit suurkokoukset vajavaisella päätösvallalla, joista jäsenille tulee puutteellisesti tietoa, on korvattava tiedonkulun verkostolla, jossa paikallisjärjestöjen toiminta, jäsenten toimintaryhmät ja yhteistyöprojektit saadaan keskuselinten kautta nopeasti kaikkien tietoisuuteen. Ja jossa johdon kannanotot perustuvat jäsenistöstä ja ajassa kiinni olevista kansalaisliikkeistä löytyvään tietoon ja asiantuntemukseen muutaman vakionaaman sijasta. Ei riitä että yritämme päästä Yleisradion porvariseulan läpi; meidän on oltava kaikkialla. Puolue koostuu jäsenistään. Jotta nykyisestä ikävästä alakynnestä noustaan, jäsenistö on saatava liikkelle ja kasvuun. Se tarkoittaa aitoja vaikutusmahdollisuuksia ja avointa poliittista toimintaa; maksimaalista demokratiaa. Ja ennen kaikkea avointa ja energistä suhdetta myös puolueen ulkopuolisiin kiinnostuneisiin.

Tulen esittämään puoluekokouksessa tavoiteohjelmaan suoran demokratian keinoja Vasemmistoliiton poliittiseksi tavoitteeksi ja tulen kannattamaan Reko Ravelan valintaa puoluesihteeriksi. Ravela ajaa puolueen toimintatapojen remonttia takaisin kansanliikkeeksi mielestäni sellaisella reippaalla otteella, jota nyt vaaditaan.

Sampo Villanen

Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Olemme ihan viime viikkoina myös estäneet kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 8-0 lähiömäisten tornitalojen rakentamisen Leppäsuon tonttien päähän. Ajatus oli minun ja Silvian ja puhuimme muut puolueet siihen mukaan. Näiden lisäksi Hernesaaren osayleiskaavaan ei ole enää tulossa pitkälle merelle laitettavaa jättiristeilijälaituria vain siksi, että Helsingin Satama kustantaisi samalla helikopterikentän pitkän kannaksen päähän. Osayleiskaavassa laivat tullaan sijoittamaan vähän huomaamattomammin ja helikopterikentän tarvetta arvioidaan uudelleen sitten kun sitä erikseen ehdotetaan. Maisema Kaivarin suunnasta olisi pilaantunut, mutta yhteistuumin muiden puolueiden kanssa estimme tämän. Tuntuu hyvältä kun on saanut asioita aikaan.

Ja vielä pikkuisen lisää omakehua: ei mennyt ihan hukkaan huhkiminen Brasilian maattomien liikkeen MST:n eteen, kun saimme tilaa mm. Tv-Nyttissä Ylen radion ja parin lehden lisäksi. Näin tuloksellisia vaikuttamisviikkoja saisi olla enemmän!

Helsingin Vasemmistoliitto: demokratian pelisäännöt katosivat vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon valmistelussa, 4.9.2009

Helsingin Vasemmistoliitto pitää konsernijaoston toimintatapaa vanhusten pitkäaikaisen hoidon kohdalla varoittavana esimerkkinä ja vaatii, että demokratian kaventaminen päätösten valmistelussa on lopetettava ja pyrittävä sen sijaan kolmen suurimman ryhmänkin hyväksymän kaupungin strategian mukaisesti demokratian lisäämiseen.

Helsingin Vasemmistoliitto paheksuu vallan siirtoa Helsingin kaupunginhallitukselta kolmen suuren puolueen konsernijaostolle. Vanhusten pitkäaikaishoidosta on päätetty kunnallisdemokratian ohitse.

Kuluvan vuoden alussa aloitti toimintansa Helsingin kaupungin konsernijaosto, jossa ovat edustettuina vain kolme suurinta puoluetta. Jaosto hallinnoi Helsingin osakeyhtiöitä eli erittäin merkittävää osaa koko kaupungin toiminnasta. Konsernijaosto otti 31.8. käsittelyynsä ilman lautakuntavalmistelua vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon kehittämisen, koska se liittyy kaupungin omistamaan Helsingin Seniorisäätiöön.

Jaoston valmistelupäätös sisältää ison muutoksen nykyiseen tilanteeseen: terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoidon 900 paikkaa siirrettäisiin sosiaalivirastoon ja Seniorisäätiön omistamat kiinteistöt siirtyisivät kaupungille. Vasemmistoliitto kritisoi menettelyä kaupunginhallituksessa ja totesi, että asian valmistelu kuuluu sosiaali- ja terveyslautakunnille ja koko kaupunginhallitukselle pelkän kolmen suurimman ryhmän sijasta.

Konsernijaosto on nyt ensimmäistä kertaa toimintansa aikana ottanut valmisteluunsa asian, joka vaatisi ehdottomasti laajapohjaista valmistelua. Helsingin Vasemmistoliitto on huolissaan kunnallisen demokratian sivuuttamisesta ja vallan keskittämisestä aiempaa pienemmälle joukolle.

Konsernijaoston outoa asemaa suhteessa kaupunginhallitukseen osoittaa lause jaoston tehtäväkuvauksesta: ”Konsernijaosto voi yksittäistapauksessa saattaa toimivaltaansa kuuluvan asian kaupunginhallituksen päätettäväksi”.

Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Sampo Villanen toteaa, että “kaupunginhallitus on kaupungin ylin toimeenpaneva elin, joka voi alistaa asioita itselleen ilman muiden elinten suostumusta. Nyt asia on käännetty täysin väärinpäin.” Konsernijaoston johtosäännön mukaan jaosto käyttää myös ”osakkeenomistajalle kuuluvaa päätösvaltaa silloin, kun päätös tehdään yhtiökokousta pitämättä ja kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia”. Helsingin Vasemmistoliiton piiritoimikunta pitää tilannetta kestämättömänä ja kunnallisen demokratian sekä hyvän hallintotavan vastaisena.

4.9.2009

Tervetuloa sekä tänään että 5.9.!

P.S. En 0le enää töissä Vasemmistonuorissa kuin virallisesti (loppulomalla). jatkan nyt yliopistolla väitöskirjan tekoa. Vasemmistonuorten uusi pääsihteeri on Riikka Taavetti. Onnea ja menestystä Riikalle!

Mutta sitten viikonlopun teemaan. Europarlamenttivaalit ovat nyt sitten ylihuomenna. Äänestysprosentista odotetaan suunnilleen yhtä häpeällistä kuin ennenkin. Häpeällinen se ei ole äänestäjien kannalta, mutta päättäjien kylläkin. Järjestelmä ei toimi, jos puhutaan kansanvallasta, jota kansa itse ei koe käyttävänsä. Muun muassa juuri siksi jopa europarlamenttivaaleissa kannattaa äänestää. Hyvät mepit nimittäin tekevät töitä demokratiavajeen poistamiseksi, toisin kuin huonot. Jos (tai kun) kokee EU:n epädemokraattiseksi, kannattaa käyttää kaikki keinot asian muuttamiseksi. Myös äänestämisen. Europarlamentilla on nykyään valtaa, minkä esimerkiksi hallitusten ja Suomenkin työministerin junaileman järkyttävän työaikadirektiivin torppaaminen osoitti.

Vaaleissa omat suosikkini ovat Jussi Saramo, 116 ja Minna Sirnö, 117, mutta tällä kertaa Vasemmistoliiton listalla kaikki kärkijoukossa olevat nimet ovat sellaisia, jotka näkisin oikein mielelläni parlamentissa. Anna Mikkola, Annika Lapintie, Sirpa Puhakka, Kyösti Suokas, Aino-Kaisa Pekonen. Kiva kun voi äänestää rauhassa sen suhteen, että ei ole ketään eri mieltä olevaa ehdokasta vaanimassa paikkaa minun äänelläni. Erityisesti Rkp:llä ja vihreillähän on sekaisin oikeistolaisia ja vasemmistolaisia ehdokkaita, joten ääni voi mennä ihan päinvastaiseen tarkoitukseen kuin halusi. Vasemmistoliiton todennäköisen yhden paikan tulee nyt saamaan joka tapauksessa mielestäni erinomainen tyyppi, joka tekee Euroopassa ihmisarvoista ja järkevää politiikkaa täydestä sydämestä. Jos ääni on vielä käyttämättä, tee hyvin.

Äänimääräni ja sukupuoleni takasivat minulle loistavat asemat, kun lautakuntapaikoista päätettiin. Vasemmistoliiton henkilöesityksessä olen kaupunkisuunnittelulautakunnassa eli niin sanotussa superlautakunnassa Silvia Modigin varajäsenenä. Se tulee teettämään paljon töitä: lautakunta kokoontuu viikoittain, ja asiaa riittää. Mutta se on tietenkin suoraan minun alaani ja odotan innolla pääseväni vaikuttamaan siihen, että Helsinkiä muokattaisiin kaupunkilaisille reippaasti nykyistä myönteisempään suuntaan. Odotan ensi vuotta todella intoa täynnä!

P.S. Sukupuoli auttoi minua siten, että melkein kaikissa valtuustoryhmissä on enemmän naisia kuin miehiä, VAS:llakin 5-2. Kun sitten isommat puolueet vaativat paljon naispaikkoja, VAS:lle jäi jaossa enemmän miespaikkoja. Niinpä olisin äänimääräni vuoksi päässyt joko varsinaiseksi tai varajäseneksi melkein kaikkiin lautakuntiin, joihin toivoin pääseväni. Sain erittäin painavan paikan. Suurkiitos vielä kerran kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni!

Vaalit menivät minulta siis kohtalaisen hyvin, mutta Vasemmistoliitolta eivät. Koko maassa tuli takkiin 0,8 %, Helsingissä meni yksi paikka kahdeksasta. Lukemattomien muiden keskustelujen lisäksi myös Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa ruodittiin puolueen tilaa ja päätettiin lähteä uudistuksiin. Itse saan seuraavan tilaisuuden vaikuttaa lauantaina, jolloin olen ehdolla Vasemmistoliiton Helsingin piirijärjestön puheenjohtajaksi. Vastaehdokkainani ovat Johanna Elonen ja Pia Parkkonen.

Tässä joitakin asioita, joita aion ajaa. Puolueen kurssia tulee nyt korjata reippaasti. Suunta on paluu juurille: kansalaisjärjestömäiseksi ihmisten liikkeeksi.

1) Työväenliike käynnistyi aikanaan hyvin vahvasti kansanliikkeenä, jossa ihmisten todellisiin ongelmiin esitettiin todellisia ratkaisuja, vaihtoehtona alistumiselle. Uskon että ainoa keino todella tuoda puuttuvaa demokratiaa Helsinkiin on palata ihmisten luo. Toiminnan on muututtava kansalaisjärjestömäiseen suuntaan ja mentävä tiukasti ruohonjuuritasolle, jossa ihmisiä kohdataan ja heidän kanssaan keskustellaan. Vain keskustelemalla ihmisten kanssa oppii, mitkä asiat ovat tärkeitä. Samalla he saavat kuulla, miten päätöksentekokoneistossa voi vaikuttaa vaikkapa Vasemmistoliiton kokoinen puolue ja mitä siellä päätöksenteossa oikein tapahtuu.Myös 50- ja 60-luvun suuret saavutukset (40-tuntinen työviikko, työttömyysvakuutus, eläkevakuutus jne.) saavutettiin eduskuntapuolueiden, järjestöjen ja liikkeiden yhteistoiminnan tuloksena.

TOIMENPIDE: Vasemmistoliiton toiminta pitää demokratisoida sisältä ja ulkoa. Se tarkoittaa yhtäältä, että vastuuta jaetaan puolueen jäsenille ja he pääsevät osallistumaan kunnolla toimintaan. Toisaalta kaikenlaista vuorovaikutusta ihmisten kanssa on lisättävä rajusti nykyisestä: lisää torihengailua, tilaisuuksia ja tempauksia. Avointa ja provokatiivistakin viestintää siitä, mitä me teemme ja mitä me ajamme.

2) Vasemmiston tulee hyväksyä tosiasiat: kun kerran päätöksenteosta ei saa mitään selvää, ihmiset äänestävät mielikuvien perusteella. Vaikka Vasemmistoliitolla on johdonmukaisempi ja fiksumpi politiikka kuin muilla puolueilla, vihreät ja kokoomus ovat mediaseksikkäämpiä. Vasemmistoliitto näyttää liian vanhanaikaiselta.

TOIMENPIDE: Puolueen toiminnassa on alettava kiinnittää huomiota siihen, miltä toiminta näyttää ja siihen, miltä sen halutaan näyttävän. Myös Helsingissä on luotava tehokas ja nykyaikainen viestintästrategia.

3) Kohderyhmäajattelu on myös kateissa. Perinteinen työväenluokka pienenee sitä mukaa kun tehtaita suljetaan ja sitä mukaa kun ihmiset vaurastuvat ja saavat omakotitalon. Ketkä kuuluvat Vasemmistoliiton kohderyhmään?

TOIMENPIDE: Kohderyhmät on määriteltävä yhdessä uudelleen, ja esimerkiksi koko peruspalveluita tarvitseva keskiluokka ja pienyrittäjät kuuluvat siihen ilman muuta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, turvallinen ja kaikille reilu yhteiskunta on kaikkien muiden etu kuin hyvin kapean miljonääribisneseliitin, sanoi Helsingin Sanomat mitä hyvänsä.

Helsingin Vasemmistoliitto tuntuu piristyneen huimasti sen vuoden aikana, jonka olen ollut toiminnassa mukana. Vaalitappiota se ei kuitenkaan vielä estänyt. Kalliossa meillä on tekemisen meininkiä. Kävimme avoimeen tiedottamiseen puolueen sisällä ja pyysimme muita osastoja yhteistyöhön. Nyt kaksi osastoa yhdistettiin ja toiset ilmoittivat alkaneensa tehdä tiivistä yhteistyötä. Vaalikampanjassa oli mukana paljon innokasta väkeä jotka käyttivät energiaansa yhteisiin ponnistuksiin.

Olen toiveikas. Jos minut lauantaina valitaan, lupaan tuoda tähän prosessiin paljon lisää vauhtia. Siihen tarvitaan kaikkia puolueeseen kuuluvia erilaisia ihmisiä. Ja kaikkia jotka eivät puolueeseen kuulu mutta joille demokratia, oikeudenmukaisuus, ympäristö ja kansalaisten vapaus ja oikeudet ovat suurempia arvoja kuin kaiken rikkauden kasaaminen harvoille ja lakien säätäminen suuryritysten edun nimissä.

Reko Ravela on ansiokkaasti hankkinut viranomaisilta tiedot viime kunnallisvaalien rahoituksesta ja julkistanut ne. Ne löytyvät täältä. Luvut kertovat, että kokoomuksen läpipäässeet ehdokkaat käyttivät vaalimainontaan yhtä paljon rahaa kuin muut puolueet yhteensä.

Meilläkin eikä vain USA:ssa vaalitulokseen vaikuttaa raha, jolla voidaan toistaa toistamasta päästyä esimerkiksi Suomen Toivo -hokemaa, joka ei tarkoita mitään. Se nimittäin kävisi ihan minkä tahansa puolueen sloganiksi.

Ongelma tässä on, että puolueilla on joka tapauksessa vaikeuksia saada tietoa äänestäjille poliittisesta linjasta. Jos rikkaiden tukema kokoomus pystyy tekemään sen monissa paikoissa missä muut eivät näy ollenkaan, on selvä että sillä saa ääniä. Äänestän itsekin vain ehdokkaita, joista tiedän jotain. Varsinkaan en äänestä sellaisia joiden en tiedä edes olevan olemassa. Näin Suomen demokratiassa toimii paitsi henkilö ja ääni -periaate, myös euro ja ääni -periaate. Rahaa menee todistetusti eniten keski-ikäisille miehille ja tietenkin niille jotka ajavat varakkaiden piirien etuja muiden kustannuksella. Täältä voi käydä katsomassa vuoden 2007 eduskuntavaalien rahoituskuvioita.