Mitään kovin yllättävää ei ole, ettei tästä tullut mitään. Alusta alkaen oli selvää, että Kokoomuksen rikkaita suosiva ja julkista sektoria entisestään kuristava linja on vihdoinkin joutunut myös Sdp:n ja Keskustan epäsuosioon. Ensin Perussuomalaisten piti rangaista niitä kunnolla vaaleissa. Se oli minusta pieni ihme, että “neuvottelut” kestivät näinkin pitkään, vaikka koko ajan tiedettiin, että vaalikampanjoissa oli keskeisiä ja keskenään aivan päinvastaisia linjauksia. Vasemmistoliiton reunaehdoissa on vaadittu tuloerojen kaventamista ja veropohjan laajentamista ja Kokoomus haluaa tietenkin entisestään pahentaa tuloeroja ja jatkaa valtion ja kuntien sekä sosiaalista turvallisuuden heikentämistä.

Nyt Kataisella alkaa olla kuitenkin musta pekka kädessään. Perussuomalaiset eivät ole  muuttaneet eurolinjaansa (kuten ei Vasemmistoliittokaan) ja Keskustan Kiviniemen puhetta voi tulkita sillä lailla, että Kokoomusjohtoinen hallitus oli juuri sitä, mikä ei nyt tule enää kuuloon:

Köyhän asia on ollut aina Keskustan toiminnan lähtökohta. Siinä emme saaneet viestiämme tarpeeksi esiin. Ja totta on, että keskustan pitää olla pienimmän puolella vieläkin väkevämmin. Se on näiden vaalien keskeinen opetus.

Yleisesti tuloerojen on todettu kasvaneen liian suuriksi, näin on puhunut neljä Kataisen sixpack-korttitalon kuudesta puolueesta sekä molemmat oppositioon ilmoittautuneet puolueet. Kok+Rkp ei ole mikään hallituspohja.

Kataisella ei ole edellytyksiä muodostaa hallitusta, koska kansalaiset eivät halua enää veronalennuksia keskituloisille ja rikkaille, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan alasajoa ja yritysmaailmaa apinoivaa hölmöilyä julkisiin organisaatioihin. Ei lisää epävarmoja työsuhteita ja harmaan talouden ylläpitoa pääomanomistajien edun nimissä. Minusta esimerkiksi 100 euron korotus perusturvaan ei ole vielä alkuunkaan tarpeeksi. Pitää edetä lähemmäs Vasemmiston esittämää radikaalia uudistusta tulonjakoon, jossa päästäisiin köyhien syyllistämisestä, kyykyttämisestä ja elämän vaikeuttamisesta takaisin köyhyyden todelliseen poistamiseen.

Demokratia on voittanut, kun puolueet ajavat oikeasti niitä asioita, joista ovat vaaleissa puhuneet. Seuraava hallitustunnustelija saa luvan olla Urpilainen ja hallitus muodostettakoon sellaisista puolueista, jotka pääsevät kansalaisten ongelmien korjaamisesta asialliseen kompromissiin ja muodostavat joko enemmistön tai ainakin melkein puolet eduskunnasta.

• koska se olisi ollut henkilökohtaisen ajankäytön kannalta mahdotonta tai ainakin tuhoisaa
• koska poliittisen muutoksen aikaansaamiseksi on nyt ehdottomasti tärkeintä kehittää yhden puolueen järjestötoimintaa avoimemmaksi, demokraattisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi
• koska perhe ja ystävät ovat kuitenkin asia, jota ei voi uhrata ja ehdokkaana olo olisi tarkoittanut 24/7 -puurtamista parin kuukauden ajan
• JA koska politiikkaa ei tehdä yksin, vaan puolueessani on monta ehdokasta, joiden kanssa jaamme lähes kaikki samat poliittiset tavoitteet ja pyrkimykset. Tuen ehdokkaita, jotka pyrkivät Suomen poliittisen kentän mullistamiseen päästämällä vasemmalta irti demokratian valtava voima, jolla toimimattomat valtajärjestelmät voidaan aina lopulta kaataa

Tulen varmasti olemaan ehdolla seuraavissa kunnallisvaaleissa, mutta nyt aletaan galluppien perusteella jo kerätä ensimmäisiä hedelmiä siitä työstä, jota Helsingin Vasemmiston sisällä olemme porukalla jo saaneet aikaan. Me olemme voittamassa nämä vaalit ainakin Helsingissä, ja nykyisen Paavo Arhinmäen lisäksi toiselle paikalle on saumoja useammalla ehdokkaalla. Kutkuttavinta on kuitenkin, että uusimman gallupin mukaan tuo toinen paikka olisi ehkä pois Kokoomukselta. Se olisi siis tuplavoitto!

Tässä suosituksiani Vasemmistoliiton listalta Helsingistä ja samalla myös Uudeltamaalta, koska moni läheiseni asuu siellä. Kenen tahansa näistä äänestäminen on poliittisesti suunnilleen sama kuin äänestäisit minua.

HELSINKI

Silvia Modig, nro 61 on työparini Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, hän varsinainen jäsen, minä vara. Silvia on poliittisesti todella hyvä:

vuorenvarmasti kaikkien ihmisten tasa-arvon, toimivan ja järjellisen sosiaalipolitiikan, avoimen ja suoran demokratian sekä voimakkaasti ja radikaalisti ympäristön sekä toimivien ja viihtyisien asuinympäristöjen asialla. Maanläheinen ja sympaattinen, mutta myös erittäin hyvä vaikuttamaan lukemattomien verkostojensa kautta. Korjannut asuntopulaa niissä  luovemmissa tahoissa, kuten Oranssissa ja nykyisin Vaahteramäki ry:n puheenjohtaja. On aktiivinen Un Womenissa ja Yle:n toimittajana televisiossa sekä vahvasti sisällä kulttuuripiireissä.

Dan Koivulaakso, nro 57 on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja minulle erinomaisen mieluisa valinta oman pääsihteerikauteni päätteeksi. Tutustuin Daniin, kun hän teki töitä Vasemmistonuorten Palestiina-kehitysyhteistyöhankkeen koordinaattorina ja Vasemmistonuorissa hän pani heti tuulemaan saaden järjestölle paljon uutta näkyvyyttä ja meininkiä räväkällä toiminnalla todellisten muutosten puolesta. Hän on ideologisesti loistava poliittisen muutoksen esitaistelija, jonka energiaa ei voi kuin kadehtia. Johtuu kai urheilullisuudesta. Dan on poliitikoksi enemmän kuin sopiva, koska on yhtä aikaa radikaali, puhuu asioista niiden oikeilla nimillä ja ajaa röyhkeästi oikeita asioita tehden sen mitä siihen tarvitaan ja samaan aikaan yhteistyökykyinen, laajojen verkostojen kautta toimiva superaktiivi. Ei väitä että työntekijöiden ja työnantajien edut olisivat yhteiset (porvarihallitus sen on jälleen kerran todistanut), vaan ajaa perustuloa kaikille ja radikaaleja parannuksia työntekijöiden oikeuksiin ja sekä puhuu että toimii rasismia vastaan. Dan ymmärtää paljon jopa tulevaisuuden poliittisesta pääareenasta eli tietoon ja sen levittämiseen liittyvistä oikeuksista.

Heikki Patomäki, nro 63, on kansainvälisen politiikan professori ja globalisaatiota oikeasti ymmärtävä visionääri, joka aina muistaa ottaa esille paitsi nykytilanteen ongelmallisuuden, myös katseen tulevaisuuden: minkälaisen tulevaisuuden puolesta meidän tulee toimia. Heikki on argumentoinnissa parhaita joita olen nähnyt, ja uskomattoman tuottelias kirjoittaja, joka on kirjoittanut kansainvälisesti merkittävien tieteellisten globaalia demokratiaa kehittävien tekstiensä ohella mm. kirjoja uusliberalismista Suomessa sekä yliopiston ja tieteen alistamisesta markkinavoimien ja niitä epäonnistuneesti matkivien virkamiesten talutusnuoraan. Patomäki kykenee arvioimaan nykypolitiikkaa ja luomaan uutta sillä tavalla, että Suomen ymmärretään olevan osa EU:a ja globalisoitua markkinapaikkaa, eikä vain niiden tahdoton käskyläinen (kuten oikeisto mielellään kertoo vastuuta välttääkseen).

Hanna Mithiku, nro 60, on tuleva ääniharava, varsinainen politiikan luonnonlahjakkuus. Hän tuli ehdokkaaksi vasta loppumetreillä, kun minulle vinkattiin, että hän sai seurakuntavaaleissa suoranaisen äänivyöryn ja ajattelee ehdottomasti vasemmistolaisesti. Hanna sai Haagan seurakunnassa noin 350 ääntä, mikä oli viidenneksi eniten koko Helsingin kaikkien seurakuntien kaikista ehdokkaista (kussakin Helsingin 23 seurakunnassa äänestettiin sen seurakunnan omia ehdokkaita, ja listoilla oli eri puolilla kovia poliitikkoja aina kansanedustajia myöten). Syy menestykseen on alkanut valjeta: Hanna on hyväntuulinen, sympaattinen ja veitsenterävä, ulosanniltaan lähes täydellinen puhuja, joka saa ihmiset ymmärtämään ja luottamaan. Ja aatteiltaan istuu Vasemmistoliiton uuteen polveen kuin nenä päähän. Pääteemoja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi tulonjakopolitiikka, tasa-arvoinen koulutuspolitiikka peruskoulusta yliopistoon sekä maahanmuuttajien aseman ja oikeuksien parantaminen. Lisäksi Hanna on maahanmuuttajaperheen lapsi, mikä osalle omista porukoistani on etu äänestyspäätöstä pohdittaessa.

Helsingissä on muitakin mielestäni aivan erinomaisia ehdokkaita, kuten

• Paavo Arhinmäki, nro 51 puolueen puheenjohtaja toivottavasti pitkään, sillä hän ihan todella takaa sen että muutos etenee; Suomen politiikan eliittiä jo nyt, vaikka syntynyt laillani vuonna -76.
• Katri Immonen, nro 56, nuori yliopistopolitiikan veteraani, liberaalin vasemmistolaisen siiven tekijä, joka ajaa estottomasti avoimen kaikkien sukupuolten tasa-arvoa ja mm. kaupunkitilan vapautta
• Joonas Leppänen, nro 58, demokratian asiantuntija ja oikeasti myös päätölsenteossa sitä edistävä filosofi
• Kirsi Pihlaja, nro 64, minua nuorempi perheenäiti perhepolitiikan etulinjassa, joka osaa myös argumentoida asiansa puolesta
• Martina Reuter, nro 66, pitkän linjan luotettava vasemmistolainen yliopistoihminen ja humanistinen filosofi, jonka kanssa käymme jo voiton puolelle etenevää kamppailua saadaksemme Vasemmistosta yhteisen tulevaisuuden liikkeen

Helsingin listalla muutkin ehdokkaat ovat toki erittäin hyviä!

UUSIMAA

Pia Lohikoski, nro 305, on puoluevaltuuston varapuheenjohtaja ja keravalainen kaupunginvaltuutettu. Pia on todellinen työmyyrä, joka ajaa globaalin vasemmiston vaatimia uudistuksia ja ihmisarvoista elämää kaikille, koska meillä on siihen todellakin varaa. Ja todennäköisesti saa niitä ahkeruutensa ansiosta myös läpi. Perhepolitiikan asiantuntija, antirasisti ja peruspalvelujen raudanluja puolustaja. Pia on pienen lapsen äiti, jonka poliittinen ura on lähdössä nousukiitoon, mistä olen todella iloinen.

Reko Ravela, nro 309 on työntekijöiden puolesta myös toimivan liikkeen kovapintaisinta kärkeä, joka ymmärtää myös teoreettisesti, mihin suuntaan maailmaa tulee viedä. Työntekijät saavat lisää vapautta ja oman osuutensa koko kakusta vain toimimalla suoraan. Reko on demokraattisen vallankumouksen tekijä JA teoreetikko. Hän on ammatiltaan postinjakaja ja aina organisoimassa työntekijöiden yhteistoimintaa.

Antero Eerola, nro 291, voi olla vaalien musta hevonen Uudellamaalla. Hän on se toimittaja, jonka aina niin demokraattinen Jyrki Katainen hoidatti ulos Yleisradiosta, kun Eerola oli Moskovan kirjeenvaihtajana kertonut tässä jutussa, että kokoomuslaisten Suomen ulkopolitiikan kärkinimien halventava kommentointi Venäjän suuntaan on herättänyt siellä hämmennystä. Eerolan keskeisiä teemoja on Suomessa nousevan rasismin avoin vastustaminen. Sellaisia kansanedustajia tarvitaan juuri nyt. Erittäin kirjoitus- ja puhetaitoisena ja toimittajana politiikan jo erinomaisesti tuntevana Antero osaa myös oikeasti vaikuttaa asioihin.

Jussi Saramo, nro 310, oli pomoni, kun olin Vasemmistonuorissa ja aina lukiessamme toistemme kolumneja ja muita tekstejä havaitsimme yleensä olevamme asioista niin samaa mieltä, että piti oikein kehua. Jussi on poliitikkona jo kokenut Vantaan kaupunginvaltuutettu ja ajaa asioita tehokkaasti läpi kasvattaen samalla myös omaa kannatustaan. Jussin tultua Vasemmistoliiton poliittiseksi sihteeriksi ovat tehokkaat ja hyvät kannanotot alkaneet mennä läpi. Jussi on oikein sopiva kansanedustajaksi.

Alla on tiedotteemme. Mediaosumia meille tulikin sitten roppakaupalla.

Helsingin Sanomat
Kansan Uutiset
Nelosen uutiset
Iltalehti
MTV3

Helsingin Vasemmistoliitto: Eduskunta yrittää rajoittaa mielipiteenilmaisun vapautta ja yksityistää Suomen tärkeimmän julkisen tilan.
Helsingin Vasemmistoliitto vastustaa tiukasti sitä, että eduskunta vuokraisi kaupungilta edessään olevan katualueen. Eduskunnan ainoana tavoitteena näyttää olevan kansalaisten kokoontumisvapauden rajoittaminen. Kokoontumisvapaus on kansalaisten perustuslaillinen oikeus ja demokratian perimmäinen kulmakivi. Eduskuntatalon edusta puolestaan on koko maan merkittävin ja suosituin mielenosoituspaikka. Eduskunnan hallintojohtaja on vedonnut ”turvallisuus- ja järjestysnäkökohtien selkeyttämiseen”, mutta ilmeisesti syynä viime vuonna järjestetty poikkeuksellinen asuntovaunumielenosoitus, joka kesti useamman viikon. Käytännössä eduskunta yrittää saada mahdollisuuden estää kansanedustajia häiritsevät mielenosoitukset.

”Eduskunnan kanslian motiivi on käsittämätön. Jos vallanpitäjät pitävät mielenosoitusta häiritsevänä, se on luultavasti onnistunut, mutta täällä aletaankin keksiä hallinnollisia tekosyitä julkisen tilan saamiselle vallanpitäjien haltuun.”, sanoo Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja julkisen kaupunkitilan tutkija Sampo Villanen. ”Suorastaan puistattavaa on, että kaikista paikoista tällainen aloite tulee juuri eduskunnasta.”

Helsingin Vasemmistoliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että käytännössä järjestely tarkoittaisi katualueen yksityistämistä. Kun kyseessä on koko maan tärkein ja suosituin mielenosoituspaikka ja siksi kaikkein keskeisin julkinen kaupunkitila, tällainen ei saa puoluejärjestön mielestä toteutua.

Mikäli asia ei ratkea muuten, Helsingin Vasemmistoliitto ilmoittaa tekevänsä siitä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Lisätiedot:
Sampo Villanen
pj, Helsingin Vasemmistoliitto

Tiedotusvälineet

Tiedote: vapaa julkaistavaksi heti.
Helsinki 14.1.2011

Helsingin Vasemmistoliitto: Todellinen ongelma on, että köyhät eivät saa lapsilisiä

Helsingin Vasemmisto katsoo, että julkisuudessa käyty keskustelu lapsilisistä on hakoteillä. Keskustelua on käyty hyvätuloisten lapsilisien leikkaamisesta, vaikka varsinaiset epäkohdat liittyvät heikoimmassa asemassa olevien lapsilisiin. Nykyisellään pienituloiset, osittain tai kokonaan toimeentulotuen varassa elävät perheet eivät hyödy lapsilisistä lainkaan, sillä lapsilisä huomioidaan tulona toimeentulotukilaskelmassa, ja toimeentulotukea vähennetään lapsilisän verran. Helsingin Vasemmiston mukaan tämä asia tulee korjata välittömästi sen sijaan, että alettaisiin purkaa hyvinvointivaltiota rikkomalla universaaliusperiaate.

Koratmember / Freedigitalphotos.net

”Siinä ei ole mitään väärää, että hyvätuloiset saavat kaikille lapsiperheille kuuluvaa lapsilisää. Hyvinvointivaltiossa kaikki rahoittavat tulonsiirtoja, ja kaikki myös saavat niitä tilanteen mukaan. Lapsilisässä on kuitenkin todellinen ongelma kaikkein pienituloisimpien kohdalla. Se ei lisää lainkaan juuri niiden tuloja, jotka ovat joutuneet toimeentulotuen varaan”, toteaa Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Sampo Villanen.

Helsingin Vasemmisto vaatii, ettei lapsilisiä oteta huomioon tulona sosiaalitoimistojen toimeentulotukilaskelmissa. Uudistus koskisi merkittävää joukkoa pienituloisimpia perheitä.

Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18-vuotiasta lasta. 2000-luvun alussa heitä oli 129 000 ja vuonna 2007 jo 151 000. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut siis lähes kolminkertaiseksi. Köyhyyden lisääntyminen johtuu siitä, että sosiaalietuudet sekä alimmat palkat ovat jääneet jälkeen yleisestä ansio- ja hintatasosta. Toimeentulotukea tarvitsee nykyisin yhä useampi muiden tukien varassa elävä ja jopa työssäkäyvä.

Helsingin Vasemmisto ehdottaa, että lapsilisä muutettaisiin etuoikeutetuksi tuloksi suhteessa toimeentulotukeen. Se olisi konkreettinen keino vähentää lapsiköyhyyttä ja köyhyyden periytymistä.

”Suomessa on ylpeilty sillä, että kaikki aloittavat samalta viivalta. Voiko näin enää sanoa, kun perusturvan jääminen jälkeen yleisestä ansiotasosta on johtanut 2000-luvulla epätasa-arvon lisääntymiseen myös lasten välillä,” Villanen kysyy.

Helsingin Vasemmisto varoittaa romuttamasta universaaliuden ajatusta, jolle hyvinvointivaltio perustuu. Sen mukaan kaikille taataan tietty perusturva, joka on yhteisesti rahoitettu. Kaikille kuuluva lapsilisä edustaa Helsingin Vasemmiston mukaan hyvinvointivaltioajattelua parhaimmillaan, lukuun ottamatta toimeentulotukeen liittyvää epäkohtaa, joka olisi syytä korjata pikaisesti.

Lisätiedot: Sampo Villanen

puheenjohtaja

Helsingin Vasemmistoliitto ry

puh. 040 528 3641

Vasemmistoliitto käännekohdassa

Tuleva puoluekokous on Vasemmistoliitolle kriittinen. Puolueen pitkäaikainen laskusuhdanne voidaan joko kääntää nyt tai jatkaa kohti puolueen poiskuihtumista. Se on edessä, jos puolue ei ala aidosti toimia yhdessä kansalaisten kanssa. Kärjistäen: on valittava, kerrommeko kaikkitietävinä päättäjinä ihmisille, mikä heille on parasta vai toimimmeko yhdessä heidän kanssaan asioiden ajamiseksi. Joko teemme politiikkaa ihmisten puolesta tai ihmisten kanssa. Jäsenistö johtaa puoluetta. Otamme ihmisiltä aloitteita, viemme niitä eteenpäin ja kerromme tehokkaasti takaisin, mitä saavutimme. Pohdimme yhdessä jäsenten ja potentiaalisten äänestäjien kanssa keinoja, kuinka saavutamme enemmän. Kokoomus on tehnyt näennäisesti näin, mutta myös tämän operaation poliittinen tarkoitus on tietenkin vain omistajien edun ajaminen.

Puoluepolitiikka ja edustuksellinen demokatia ovat tällä hetkellä kriisissä. Eduskunta ei ole enää itsenäinen päättävä elin, vaan sen toiminnasta päättävät liikemiesten rahoittamat parin oikeistopuolueen johtajat. Keskittynyt lehdistö ei pyri eikä kykene valvomaan valtaa. Samaan aikaan vihreä liike on lässähtänyt oikeiston kylkeen. Erittäin monet yltiökapitalismiin kriittisesti suhtautuvat äänestäjät katselevat ympärilleen. Valitettavan suuri osa heistä on löytänyt vastakaikua ainoastaan Perussuomalaisten epä-älyllisestä vedätyksestä, jolle rasismi ei ole ongelma. Vasemmistoliitto ei ole vielä onnistunut lainkaan realisoimaan tätä kurjaa, mutta erinomaisen mahdollisuuden tarjoavaa tilannetta, minkä jälleen uusi mielipidemittaus osoittaa (HS-Gallup 9.6.). Keski-Suomen Vasemmistonuorten Ville-Veikko Pulkka toi esille myös nuorten huolen puolueen etäisyydestä (KU 7.6.).

Puolueen on minusta kyettävä näyttämään ulospäin kertarysäyksellä, että se ei enää kuulu muiden puolueiden luomaan kartelliin, joka näyttäytyy monien kansalaisten silmissä aivan oikein korruptoituneena oman edun tavoitteluna. Se tarkoittaa, että on alettava toimia kuin vasemmistolainen kansanliike.

Siksi puoluekokous on tärkeä. Puolueen toimintakulttuurin on muututtava nykyisestä keskusjohtoisesta ja saavutettuja asemia puolustelevasta hienosäädöstä jäsenlähtöiseksi ja täysin avoimeen keskusteluun pyrkiväksi parannusten eteenpäinviemiseksi. Paavo Arhinmäen nousu puheenjohtajaksi saakka on perustunut aitoon ihmisten kanssa tekemiseen, mutta koko puolue ei tähän vieläkään mielestäni riittävästi kykene. Juhlavat ja kalliit suurkokoukset vajavaisella päätösvallalla, joista jäsenille tulee puutteellisesti tietoa, on korvattava tiedonkulun verkostolla, jossa paikallisjärjestöjen toiminta, jäsenten toimintaryhmät ja yhteistyöprojektit saadaan keskuselinten kautta nopeasti kaikkien tietoisuuteen. Ja jossa johdon kannanotot perustuvat jäsenistöstä ja ajassa kiinni olevista kansalaisliikkeistä löytyvään tietoon ja asiantuntemukseen muutaman vakionaaman sijasta. Ei riitä että yritämme päästä Yleisradion porvariseulan läpi; meidän on oltava kaikkialla. Puolue koostuu jäsenistään. Jotta nykyisestä ikävästä alakynnestä noustaan, jäsenistö on saatava liikkelle ja kasvuun. Se tarkoittaa aitoja vaikutusmahdollisuuksia ja avointa poliittista toimintaa; maksimaalista demokratiaa. Ja ennen kaikkea avointa ja energistä suhdetta myös puolueen ulkopuolisiin kiinnostuneisiin.

Tulen esittämään puoluekokouksessa tavoiteohjelmaan suoran demokratian keinoja Vasemmistoliiton poliittiseksi tavoitteeksi ja tulen kannattamaan Reko Ravelan valintaa puoluesihteeriksi. Ravela ajaa puolueen toimintatapojen remonttia takaisin kansanliikkeeksi mielestäni sellaisella reippaalla otteella, jota nyt vaaditaan.

Sampo Villanen

Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja

- Karhusaaren suunnitteluperiaatteet Östersundomissa
- lausunto Helsingin Energian kehitysohjelmasta: tässä todella isot päätökset ovat ajautuneet
ristiriitaan
- kiinteistölautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksymät huonot tonttivaraukset
- lisäksi väännettiin taas tekstimuodoista Vallilanlaakson suhteen

Karhusaaren tarkistetut suunnitteluperiaatteet

Sipoon liitosalueilla sijaitsevasta Karhusaaresta halutaan tehdä pientalo- tai huvilakaupunkia nykyisen melko harvaan asutun metsäisen saaren sijaan. Nyt siellä päätettiin säilyttää saaristoluonnon erityispiirteitä, mutta periaatteellinen keskustelu koski sitä, tehdäänkö siitä kaupunginosa vai ei, ja äänestys päättyi 7-2 sen puolesta, että tehdään. Vähemmistöön jäivät pienempää tonttitehokkuutta toivoneet Palmroth-Leino (Kok.) ja Johansson (Rkp). Tavoite uusilla tonteilla on nyt vähintään et= 0,4. Se on tiheämpi kuin Helsingin omakotitaloalueet, mutta vastaa esim. Kulosaaren huvilakaupunkialuetta. Tämä koskisi siis vain nyt rakentamattomia alueita. Jo rakennetuilla alueilla tavoite on et=0,3.

Rannoista halutaan yleiseen käyttöön eli kaikkien saataville noin 50% tai enemmän. Tällä hetkellä siellä on vain 7 % kaikille avointa rantaa, ja koko Helsingissä on 75 %. Yksityiset maanomistajat ovat jo tehneet Karhusaaressa aloitteita yksityisrantojensa antamisesta käyttöön, jos saavat vastineeksi tontilleen lisää rakennusoikeutta. Näin edistetään sekä julkisten rantojen että suuremman tonttitehokkuuden tavoitetta. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Lausunto Helsingin Energian kehitysohjelmasta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta
ehdotuksen mukaan
Myös tästä keskusteltiin pitkään. Kun kaupunginvaltuuston on samassa kokouksessa tehnyt kaksi ristiriitaista päätöstä, niin Helsingin Energia on tehnyt kehitysohjelmassaan mitä tahtoo eli viitannut kintaalla muun muassa yleiskaavalle. Meidän lautakuntamme lausunto on erittäin kriittinen, suorastaan tyrmäävä sen suhteen, että Hanasaaren voimalan aluetta ei saataisikaan asuntorakentamiskäyttöön, koska sinne jäisi voimalatoimintaa ja tulisi jopa lisää. Tässä on olennaista, että Energia on tehnyt kunnianhimoisen päästövähennyssuunnitelman, mutta koettanut karsia kustannuksia, jotta siihen olisi varaa.

Päästövähennyksiä ja MA-ohjelman asuntotavoitteita ei saa valtuustossa panna vastakkain, vaan molempiin on pyrittävä. Valtuuston seminaarin aikaan, jolloin tästä keskustellaan, on KOKO kaupunkisuunnittelulautakunta sitten Berliinin-matkalla!

Tapanilan Kanervatien aluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11954)
ehdotuksen mukaan

Oli hyvä suojelu- ja täydennyskaava vanhan Tapanilan pohjoisosissa.

Kallvikintien Shell-huoltoaseman ympäristöä koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11959)
ehdotuksen mukaan

Tässä tulee entisen Shellin tontille yksi asuintalo ja Lidlin laatikkokauppa, joka parantaa Vuosaaren palveluja selvästi. Saimme selitykset kaikkiin kysymyksiimme (parkkipaikat tulevat maan päälle, koska pohjavesialueella ei voi rakentaa maan alle),

Olimme Silvian kanssa sopineet että avaan keskustelua siitä, miten karmeiden laatikkokauppojen rakentaminen saadaan loppumaan. Kysyin, olisiko laatikkokaupan sijaan voinut rakentaa kerrostalon jonka alakerrassa olisi ollut samankokoinen kauppa. Syy ettei voi, on että kaupunginhallitus on varannut tontin Lidlille kiinteistölautakunnan ehdotuksesta. Kiinteistölautakunta ja kaupunginhallitus ohittavat tonttien myynnissään usein kaupunkisuunnittelutoimen, minkä vuoksi tulee huonoa ympäristöä. Asiassa on kyllä tapahtunut viime vuosina parannusta, mutta silti tässä oli esimerkki kaupungin hallintokuntien  surkeasta yhteistoiminnasta.

Lautakunta keskusteli, miten toimimme, ja tulos: virastopäällikön ehdotuksesta kutsumme kiinteistölautakunnan yhteiskokoukseen, jossa keskustellaan maankäytön periaatteista ja kuinka tärkeää on, että kaupunkisuunnittelutoimi on mukana kun tontteja varaillaan. Eli uskomme vahvasti kehitykseen ja edistykseen tässä asiassa!

Ja huom! Keski-Vuosaaren kehittämisselvitys on kaupunkisuunnitteluvirastossa tekeillä.

Samalla hyväksyttiin myös liikenneympyräsuunnitelma tulevan Lidlin viereen. Liikenneympyrää tulee kiirehtiä, jotta se ehtisi valmiiksi yhtä aikaa kaupan kanssa. Muuten tulee vuodeksi (2012-2013) tilanne, jossa vaarallinen risteys vilkastuu kovasti ja sen läpi kulkee päivittäin peruskoululaisia. Huhtikuussa tehdään päätös liikenneinvestoinneista.

11.2.2010 pöydälle pantu asia:

Lausunto Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksestä

esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Tässä oli Vallilanlaakso taas esillä. Saimme ensin ylimääräisen esittelyn bussikadun eduista. En vakuuttunut. Neljä poikittaisbussia paranisi: 57 ja sekä tietenkin ilmeisesti eräille johtohenkilöille kaikkein tärkein asia eli tiedelinja 506 nopeutuisivat. Voitaisiin yhdistää osin 45 ja 71 ja 59:n kuormitus kevenisi. Vihreiden Mari Holopainen ja minä saivartelimme lausunnon sanamuodoista, jotta siinä ei lukisi rivien välissä että Vallilanlaaksoon suunnitellaan raitiolinjaa JA joukkoliikennekatua.  Esittelijä muutti esitystään niin, että lausunnon mukaan päätökset kustakin linjaratkaisusta tehdään erikseen.

Viraston ehdottamassa lausunnossa pitäydyttiin puhtaan teknis-taloudellisiin seikkoihin eikä huomioitu lautakunnan keväällä saamaa, lähes 4000 allekirjoituksen adressia, jossa esitettiin erilaisia huolia varikosta. Huolista osa on lukemani virastojen yhteisselvityksen perusteella turhia: Tuli lisätilaa sitten tänne tai Koskelaan, ratikkoja kulkee paljon joka tapauksessa samaa reittiä Hämeentietä pitkin. Tunnelin meluselvitykset tehdään vasta sitten kun aletaan tarkemmin suunnitella, mutta viraston selvityksen mukaan kallio toimii lähes täydellisenä äänieristeenä. Eli tunnelista ei pitäisi kantautua jatkuvaa meteliä asuntoihin.

Tekstissä todettiin, että Koskela on osoittautunut kustannuksiltaan edullisemmaksi vaihtoehdoksi, mutta muuten ei otettu mitään kantaa
eikä edes mainittu asukkaiden huolta. Ehdotin tekstiin lisäystä, jonka mukaan

Lautakunta toteaa, että Vallilan sijoitusvaihtoehto on lisäksi aiheuttanut alueen asukkaissa vastustusta.

Muut hyväksyivät asian, ja puheenjohtaja pyysi viraston asemakaavapäällikköä muuttamaan esitystään ehdotukseni mukaiseksi.

Kiva harrastaa lautakunnassa vaihteeksi diplomatiaa. Tuo sanamuoto oli tarkoituksella niin neutraali, että muut lautakunnan jäsenet hyväksyisivät  sen. Siitä huolimatta asialla oli merkitystä. Nyt kaupunginhallitukselle korostuu viesti, että myös asukkaiden huoleen on suhtauduttava vakavasti ja että kaupunkisuunnittelulautakunta otti sen huomioon. Asukkaat ovat viime vuosina tapahtuneesta edistyksestä huolimatta vähän kuin statisteja useimmissa suunnitelmissa.

Tässä linkissä on esityslista.

Tässä linkissä on pikayhteenveto päätöksistä.

Muun muassa Helsingin Sanomat antoi eilen toimittajan Kaupungin laita -kolumnissa täysin väärän kuvan siitä, mitä kaupungin budjettineuvotteluissa tapahtui. Ikävää on, että tämä ei ollut ensimmäinen kerta, vaan Vasemmistoliiton vähättely ja sivuuttaminen on lehdessä pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Liekö syynä sitten Hesarin paremmat kontaktit Kokoomukseen kuin Vasemmistoliittoon vai mikä lie?

Nyt toivomme kuitenkin, että Helsingin politiikka ja kulttuuri alkaisi demokratisoitua, kun kolmen puolueen enemmistödiktatuuria on vähän avattu.